Yhteystietojen löydettävyys on yrityksille usein ”se välttämätön paha”. Satsaukset opastaviin medioihin on yleensä hajautettu organisaatiossa, jolloin todelliset vuosikustannukset voivat yllättää. Niinpä moni on ryhtynyt karsimaan rahallisia panostuksia minimiin. Silti vuonna 2006 opastavaan mediaan satsattiin enemmän kuin koskaan aiemmin eli noin 250 miljoonaa euroa. Summa kattaa puhelinluettelot, erilaiset yritystieto- ja CD ROM -luettelot, muut painetut hakemistot, osittain hakusanamainonnan, numero- ja osoitetietopalvelut sekä sähköiset hakemistopalvelut.
Vaikka Dagmarin viime vuonna tekemän Opastavan median tutkimuksen mukaan kuluttajat ennustivat vähentävänsä puhelinluetteloiden käyttöä, se ei vielä näy käyttötavoissa. Tuorein TNS Gallupin selvitys todistaa, että painettu puhelinluettelo on yhä Suomen käytetyin hakemistopalvelu. Suomalaisista 77 prosenttia käytti puhelinluetteloa vuoden aikana ja 41 prosenttia peräti viikoittain.
– On edelleen tilanteita ja toimialoja, joissa internetin käyttö on mahdotonta, muistuttaa Iso-Jussila. – Tällöin kattavat tiedot on löydyttävä painetuista luetteloista.
Julkaisijat pyrkivät kaikin mahdollisin tavoin pitämään yllä luetteloiden käyttöä. Esimerkiksi joihinkin luetteloihin on tänä vuonna tehty muutoksia luettavuuden sekä erotettavuuden hyväksi vähentämällä palstoja sekä yhdistämällä tietoja. Myös kilpailevien puhelinluettelojulkaisijoiden kannet eroavat tänä vuonna selkeästi toisistaan. Lisäksi luettelotietoa viedään omiin verkkopalveluihin.
– Tulevaisuudessa eri julkaisijoiden luettelot eivät todennäköisesti mene käyttäjillä niin helposti sekaisin kuin aiemmin. Tämä helpottaa myös tutkimuksien tekoa käyttöasteita mitattaessa, toteaa Iso-Jussila.
Varo helppoheikkejä
Sähköiset hakemistopalvelut kiinnostavat yhä enemmän markkinoijia, mutta ROI:n mittaaminen saattaa vielä muodostua haasteelliseksi. Edulliselta vaikuttava mainostila voi muodostua viime kädessä kalliimmaksi kuin hintavampi, mutta tunnettu paikka sähköisellä puolella. Muutamien kymppien tai satasien pikku ilmoituksista voi kertyä vuoden mittaan suuri summa.
Kaupan teon helppous houkuttelee alalle myös epärehellisiä yrityksiä, jotka eivät kykene osoittamaan palvelunsa löydettävyyttä eikä kävijämääriä.
– Vaikka löydettävyys ja kävijämäärät ovat perusasioita, jotka pitäisi ehdottomasti tietää sähköisiä palveluita arvioitaessa, niiden selvittäminen on usein monelle mainostajalle vaikeaa, arvioi Iso-Jussila.
Hakusanamainonta ja hakupalvelut tukemaan toisiaan
Sähköisellä puolella ajatellaan usein pelkän hakusanamainonnan riittävän. Unohdetaan, että hakukoneet ohjaavat hakijan johonkin luokiteltuun sähköiseen hakupalveluun tai yrityksen kotisivuille. Pelkkä kotisivuille ohjaus ei riitä, koska usein halutaan selvittää useamman yrityksen tietoja. Tällöin selvitys käy huomattavasti nopeammin hakupalvelun kautta. Parhaimmillaan hakusanamainonta ja sähköiset hakupalvelut tukevat toinen toisiaan.
Dagmarin tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset ovat palanneet etsimään yritysten yhteystietoja niin sähköisistä kuin painetuista luetteloista. Monista kotisivuista on tullut liian monimutkaisia tai niissä on puutteelliset yhteystiedot. Tällöin on huomattu, että tarkka yhteystieto löytyy helpommin valmiista yhteystietopalvelusta.
– Oleellisinta opastavan median satsauksia mietittäessä olisi muistaa tutkitut tulokset sekä tuntea oman asiakaskunnan käyttäytyminen, tiivistää Iso-Jussila.
Kun haluat, että yrityksesi tiedot löytyvät oikeista paikoista, ota yhteyttä piia.iso-jussila@dagmar.fi tai kirsi.arhilahti@dagmar.fi