Blogit ovat jo muutamia vuosia tarjonneet kenelle tahansa kanavan rakentaa oma nettimedia nopeasti ja helposti. Viime vuoden aikana pinnalle nousseet Applen iPod-soittimet ovat luoneet blogien kaltaisen ilmiön, jota kutsutaan nimellä podcasting.
Kuuntelija valitsee itse, mitä ohjelmia hän kuuntelee ja milloin. Kun hän löytää kiinnostavia ohjelmia vaikka iPodderX:stä tai PodcastAlley’stä , hän tilaa ne RSS-lukijaansa jonka kautta ne siirtyvät automaattisesti koneeseen yhdistettynä olevaan mp3-soittimeen.
Monet radiokanavat ovat jo lähes koko internetajan julkaisseet omissa verkkopalveluissaan ladattavia ohjelmia kuunneltavaksi, mutta vasta podcastingin kaltainen jakelu vie radion push-maailmasta pull-maailmaan.
Tilaamisen jälkeen uudet lähetykset latautuvat aina automaattisesti soittimeen, eikä kuuntelija missaa suosikkiohjelmaansa. Hän vain nappaa mp3-soittimensa ja kuuntelee valitsemansa ohjelmat lenkillä, työmatkalla, illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen – silloin kun se hänelle parhaiten sopii.
Tee-se-itse-puheradio
Kuluttaja on myös toisen podcastingin aiheuttaman suuren muutoksen keskiössä. Digitaalisen maailman kehitys on nyt edennyt siihen pisteeseen, että lähes kuka tahansa voi alkaa tehdä omaa radio-ohjelmaa ja lähettää sen RSS:n kautta ympäri maailmaa kuunneltavaksi. Vaikka podcasting ei olekaan aivan yhtä helppoa kuin blogien tekeminen, on se jo hämmentävän suosittua.
Omia säännöllisiä radiolähetyksiään verkossa jakelevat jo esimerkiksi NASA , amerikkalaisesta Music Televisionista tuttu Adam Curry ja viininystävien Grape Radio . Maailmalla kuunnelluimmat podcasting-lähetykset ovat lähes kaikki yksityisten ihmisten ja yritysten tuottamia, eivät suurten mediatalojen.
Parhaat podcastinglähetykset ovat laadultaan ja sisällöltään erittäin korkeatasoisia. Suurin osa podcasteista on puheradiota ja lähetykset käsittelevät usein tiettyä, hyvinkin tarkkaan rajattua aihealuetta. Moni podcastingia lähettävä on kertonut oman innostuksensa syntyneen siitä tosiasiasta, ettei nykyisessä radiokentässä ole tarpeeksi tilaa erillisille nicheohjelmille. Hyvänä esimerkkinä voi mainita amerikkalaisen Tim Bourquin, jonka kestävyysurheilulajeihin keskittyvällä Endurance Radiolla on tällä hetkellä 15 000 tilaajaa. Määrä on ehkä pieni, mutta jokainen kuuntelija on itse päättänyt ladata ohjelman ja kuunnella sen. Kohdennetumpaa radio-ohjelmaa on vaikea löytää.
Podcasting ei rajoitu pelkästään radio-ohjelman kaltaisiin sisältöihin. Yksi podcastingin edelläkävijöistä on ollut amerikkalainen Duke University , joka on hyödyntänyt mp3-soittimia erityisesti vieraiden kielten ja musiikin opetuksessa. Yliopisto on jakanut ilmaiset soittimet opiskelijoilleen. Siinä missä opiskelijat jonottivat ennen kirjastoon kuuntelemaan opiskelunauhoja, he saavat esimerkiksi vieraiden kielten ääntämisohjeet tai klassisen musiikin kuuntelukurssin suoraan omaan iPodiinsa.
Tekijänoikeudet rajoittavat mediataloja
Suurista mediataloista podcasting on herättänyt eniten kiinnostusta yleisradioyhtiöissä, joilla on paljon puhelähetyksiä. Esimerkiksi BBC tarjoaa jo yli 20 radio-ohjelmaansa säännöllisinä podcastinglähetyksinä. Lähetettävien ohjelmien lista sisältää muun muassa ajankohtaisia haastatteluita, elokuva-arvosteluja ja urheiluohjelmia. Kaupallisista radioista esimerkiksi Virgin Radio tarjoaa podcastingina suositun aamuohjelmansa hauskimmat palat . Suomen mediataloista ainakin Yleisradio on jo suunnitellut omien podcasting-lähetysten aloittamista.
– Asia on meillä mietinnässä. Palvelun idea on kyllä niin mainio, että meillä on aidosti pyrkimys kokeilla, olisiko podcasting meille yksi uusi tapa palvella yleisöjä, kertoo YLEn radion uusista palveluista vastaava kehityspäällikkö Tuija Aalto.
Kuten nettilähetystenkin kanssa, myös podcastinglähetysten sisältöä rajoittavat tekijänoikeudet. Siksi ohjelmatarjonta on tähän asti keskittynyt pääasiassa puheohjelmiin.
– Toisin kuin usein luullaan, YLE ei suinkaan automaattisesti omista internet-jakeluoikeuksia radiossa ja televisiossa esitettäväksi hankkimaansa sisältöön, vaan asiasta on sovittava kaikkien tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa erikseen.
– Tällä hetkellä meillä on journalistien kanssa voimassa oleva sopimus internet-jakelusta ja tähän asti olemme tarjonneet journalistien oikeuksien piiriin liittyvää sisältöä streaming-formaatissa, eli ohjelma soitetaan YLEn palvelimelta niin, ettei sitä ladata mihinkään sieltä pois.
Jos muuta kuin omien toimittajien tuottamaa sisältöä haluttaisiin podcastata, on Tuija Aallon mukaan neuvoteltava vielä esimerkiksi näyttelijöiden, kirjailijoiden ja muusikkojen oikeuksia valvovien järjestöjen kanssa.
– Meidän täytyy muodostaa tekijänoikeuksia edustavien järjestöjen kanssa yhteinen näkemys sopimusten soveltamisesta podcastingiin. On neuvoteltava melkoisen paljon ennen kuin olemme digitaalisessa on demand – maailmassa koko YLEn sisältövalikoimalla.
Ohjelmistot ovat jo valmiina
Kaupalliset ja yleisradioyhtiöt rakentavat parhaillaan omia podcasting-strategioitaan. Kentälle on tullut jo paljon uusia pelureita, esimerkiksi Loyal Ears -yhtiö tarjoaa radiokanaville uutta ohjelmistoa , joka mahdollistaa podcasting-lähetysten helpon tekemisen ja jakelun. Kanavat voivat itse päättää tarjoavatko ne lähetyksiä ilmaiseksi vai pientä maksua vastaan.
Mediayhtiöille podcastingin aiheuttama muutos ei ole välttämättä suuri, kunhan tekijänoikeuskysymykset saadaan sovittua. Heille kyse on pitkälti uuden jakelutavan käynnistämisestä, kuten Yleisradion Aaltokin muistuttaa:
– Podcasting on vain yksi tapa kätevöittää sisältöjen vastaanottamista rss-koodin pohjalle kehitetyllä softalla.
Suuremmaksi muutokseksi voi muodostua se, että nyt tekniikka mahdollistaa aktiivisten mediankuluttajien itse tuottamat radio-ohjelmat. Jos sinulla on sanottavaa digitaalisella aikakaudella, voit sanoa sen juuri sillä tavalla, mikä soveltuu itsellesi parhaiten: kirjoittavat voivat blogata ja puhujat podcastata. Kun nettiyhteydet yhä nopeutuvat, tulevat seuraavaksi varmasti vuoroon videoblogit. Yleisö valtaa hiljalleen mediaa takaisin itselleen.