3.10.2013 | Uutisarkisto

Printin tulevaisuus ja mahdollisuudet mainostajalle

Suurten sanoma- ja aikakauslehtien lukijamäärät ovat laskussa, eikä kyse ole mistään äkillisestä romahduksesta, vaan laskeva trendi on jatkunut koko 2000-luvun ajan. Mitä ajattelemme juuri nyt printin tulevaisuudesta ja millaisia mahdollisuuksia printti tulevaisuudessa mainostajille tarjoaa?

Painetut lehdet eivät vaihtuneetkaan digitaalisiin – vielä

Lukijamäärien laskutrendissä ei ole kyse painetun käyttöliittymän vaihtumisesta digitaaliseen. Mutta poikkeukset vahvistavat tämänkin säännön: iltapäivälehtien verkkolukijamäärät ovat aikaa sitten ohittaneet painetun lehden lukijoiden määrän, ja verkko on tuonut niille myös kokonaan uusia lukijoita. Samoin Kauppalehden verkkosivusto tavoittaa viikon aikana suuremman yleisön kuin painettu lehti, ja Helsingin Sanomien viikkolukijoista noin kolmannes lukee pelkästään verkkolehteä. Silti valtaosalle Kansallisen Mediatutkimuksen piirissä olevista lehdistä on painettu käyttöliittymä edelleen merkittävästi digitaalista suurempi, eikä digilehden lukemisen kasvu pääsääntöisesti selitä painetun lehden lukijamäärän laskua.

Kyse on lehtitalojen ansaintalogiikasta, on tullut tavaksi todeta. Lehtien tilaajat ja irtonumero-ostajat tuovat sanomalehdille noin puolet ja aikakauslehdille jopa 80 prosenttia lehden tuotoista. Vaikka erilaisia verkkosisältöjen maksullisuuteen liittyviä kehityshankkeita on käynnissä kaikilla, mikään helppo yhtälö tämä ei ole. Paperille painaminen näyttää edelleen olevan kannattavaa bisnestä, joten harva kustantaja jakaa sisältöjään verkossa ilman lukijalta saatavaa korvausta. Siksi moni aikakauslehden verkkosivustokin on sisällöltään varsin ohut, eikä houkuttele laajoja yleisöjä.

Digissä on printin tulevaisuus

Lukijamäärien laskun taustalla on jatkuvasti lisääntyvä valinnanvara. Esimerkiksi käsitöiden harrastajille erilaisia sisältöjä on tarjolla häkellyttävän suuri ja koko ajan kasvava määrä. Lehtipisteen valikoimissa on toistasataa koti- ja ulkomaista erikoislehteä, joista vain kaksi on KMT-mittauksen piirissä. Verkosta löytyy yhteisöjä, blogeja, how-to-videoita, tv-ohjelmia sekä käsityötarvikkeiden valmistajien ja maahantuojien tuottamaa sisältöä. Uusia käsityökirjojakin julkaistaan jatkuvasti.

Tämä sama kuluttajan ulottuvilla olevan sisällön räjähdysmäinen kasvu koskee muitakin inhimillisen kiinnostuksen osa-alueita. Lehtien toimitusten ammattitaitoa on nähdä oman erikoisalueensa kehityksen koko kirjo ja kuratoida sitä lukijoilleen.

Digitaalisuus antaa toimituksille valtavasti polttoainetta, mutta myös aivan uusia tapoja toteuttaa omaa tehtäväänsä. Printin tulevaisuus näyttäytyy meille ennen kaikkea painetun ja digitaalisen käyttöliittymän rinnakkaiselona ja vuorovaikutuksena. Mobiilin ja paluukanavateknologioiden kautta lehden integrointi digitaaliseen sisältöön tarjoaa lähes rajattomasti innostavia mahdollisuuksia. Ja on täysin mahdollista, että paperi kuitenkin muuttuu sähköiseksi ja lehtien mobiiliapplikaatiot kuluttajan preferoimaksi käyttöliittymäksi.

Printin mahdollisuudet mainostajille

1. Kohdistaminen oikealle kohderyhmälle

Lähes jokaisella lehdellä on kiinnostuskohderyhmiä valmiina odottamassa mainostajan viestejä – kosmetiikasta, kauneudesta, teknologiasta, taloudesta jne kiinnostuneet löytävät oman kiinnostusalueen lehdistä itselleen uutta tietoa, inspiraatiota ja ostovinkkejä. Printtikampanjan kohderyhmä pystytään määrittelemään lukemattomin eri tavoin niin, että löydetään tavoittavuudeltaan ja profiililtaan juuri ne parhaat lehdet. Alueellisessa kohdentamisessa hakevat sanomalehdet edelleen vertaistaan ja aikakauslehtimainontaakin voi kohdistaa alueellisesti liitteistyksen kautta.

2. Kohdistaminen oikeaan hetkeen

Kotiin kannettavat sanomalehdet luetaan ilmestymispäivänä ja pääsääntöisesti aamulla, samalla kun suunnitellaan päivän ohjelmaa ja asiointia. Aikakauslehdistä puolestaan haetaan usein inspiraatiota omaan elämään ja hankintoihin – esimerkkinä vaikkapa autonvaihto, talopaketin hankinta tai uusi talvitakki.

3. Vaikutuksen tekeminen

Liitteiden kautta ovat kaikki painotekniikan keinoin toteutettavat erikoistehosteet mainostajan ulottuvilla – erikoispaperit, musteet, stanssaukset jne. Kosmetiikan markkinoinnissa niitä hyödynnetäänkin paljon, muuten harva toimiala on näitä tehokeinoja vielä löytänyt. Paluukanavateknologiat antavat rajattomat mahdollisuudet käyttää printtimainonnassa erilaisia digitaalisia tehokeinoja – kuten lisätyn todellisuuden ratkaisuja tai vaikkapa eksklusiivisen sisällön sponsorointia, johon pääsee linkkautumaan suoraan sivulta kuvantunnistuksen kautta.

4. Aktivointi ja myynti

Aktivointi ja (verkko)kauppaan ohjaaminen on se osa-alue, jota printillä ja printtimainostajilla on ehkä eniten mahdollisuus kehittää. Ostokiinnostuksen herättäjänä printti on vahvoilla, mutta vielä toistaiseksi aika harvasta mainoksesta on suora ohjaus ostamaan, tilaamaan, varaamaan, hakemaan näyte, tutustumaan värivalikoimaan tai vaikka sovittamaan. Markkinointi palvelisi, jos esimerkiksi jakelutiepromoista voisi napata kännykällä itselleen kalenterimuistutuksen, jotta vielä työpäivän jälkeenkin muistaisi käväistä Suomalaisessa kirjakaupassa hakemassa uusimman Risto Räppääjän. Kaikki tämä olisi paluukanavateknologioiden kautta mahdollista jo nyt, haluammeko olla tekemässä tulevaisuuden printtimainontaa tänään?

 

Lähteet: KMT syksy 2012/kevät 2013, KMT Kuluttaja 2012

Mari Riipinen

Mari Riipinen

Mari Riipinen on asiakkuusjohtaja, jonka intohimona on vahvaan kuluttajaymmärrykseen nojaava markkinointiviestinnän suunnittelu sekä luovuus mediatunnuslukujen murskaamisessa. Oman elämänsä professional organizer pyörittää urheilevan perheen arkea ja on löytänyt uusimmaksi lajikseen taitoluistelun.

Lisää aiheesta