PVR, eli Personal Video Recorder, on käytännössä kovalevy, joka mahdollistaa ohjelmien tallentamisen VHS:n tapaan, mutta ilman kasettia. Tällaisen kovalevyn voi hankkia erillisenä laitteena (Yhdysvalloissa esim. TiVo-järjestelmä), mutta tulevaisuuden trendi näyttää olevan, että kovalevy integroidaan digisovittimiin tai muihin kodin viihdelaitteisiin. Tällä hetkellä tallennuskapasiteetti on 80-100 tuntia, mutta sen odotetaan kasvavan hyvin nopeasti, kun tekniikan hinta laskee.
Perinteisen tallentamisen lisäksi laite antaa katsojalle mahdollisuuden valita katsomisajankohdan myös ohjelman sisällä. Jos puhelin soi, ohjelman tallentaminen voidaan aloittaa ja katsomista jatkaa puhelun päätyttyä. Näin siitäkin huolimatta, että ohjelma edelleen pyörii. Viivästetyssä katselussa on mahdollista kelata, aivan kuten videonauhankin, joten mainokset voidaan ohittaa vaikka ohjelmaa katsotaan ”near-live”.
Automaattista mainosten hylkäämistä PVR-laitteet eivät kuitenkaan tee, joten päätösvalta säilyy kuluttajalla – aivan kuten muussakin tulevaisuuden interaktiivisessa televisiossa.
Yhdysvalloissa on Starcom yhteistyössä TiVon kanssa tutkinut, hylkäävätkö kuluttajat mainokset käyttäessään uutta teknologiaa. Tallennettua ohjelmaa katsoessaan 77 % ohittaa mainokset ja viivästettyä lähetystä seuraavista 17 % ei katso kaupallisia tiedotteita. Katsotulla kanavalla ei ole vaikutusta siihen katsotaanko mainokset vai ei, mutta ohjelmatyyppien välillä oli eroja. Kolmasosa suosituimmista ohjelmista katsotaan alkuperäisenä lähetysaikana. Näissä korostuu ohjelmatyyppinä reality ja ajankohtaiset kilpailut, jotka ovat seuraavan päivän puheenaiheita.
On hyvä muistaa, että Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen tuloksia ei suoraan kannata pitää ennusteena Suomen television tulevaisuudelle. Yhdysvalloissa keskimääräisellä taloudella on näet mahdollisuus katsoa 102 kanavaa, joista 15:ttä katsotaan aktiivisesti. Kun tarjonta on erittäin laaja, tuo PVR kuluttajalle merkittävää hyötyä sen hallintaan.
Suomalaiset eivät ole tallennetun videoaineiston suurkuluttajia. Videon osuus television katseluun käytetystä ajasta on noin kuusi prosenttia, ja tämä aika sisältää kaiken videokatselun – myös osto- ja vuokratallenteet.
Mikään joka kodin laite PVR ei vielä ole – edes Yhdysvalloissa. Laite löytyy 2,4 % talouksista, ja tähän on päästy kolmessa vuodessa. Euroopassa kuluttajien asenne on ollut vaisumpi. TiVo yritti rynnistää markkinoille Britannian kautta pari vuotta sitten, mutta totesi ettei aika vielä ollut kypsä. Tämä ei kuitenkaan ollut kuolinisku PVR:lle Euroopassa – laitteita on tulossa jo joulumarkkinoille ja valinnanvara kasvaa ensi vuonna.