Apple kertoi tuovansa markkinoille vallankumouksellisen laitteen, joka asettuu tietokoneiden ja mobiililaitteiden väliin. Julkistustilaisuudessa Steve Jobs totesi, että heidän uutukaisensa tekee asiat monessa suhteessa vieläpä paremmin.
Ensireaktiot vaikuttivat vahvan positiivisilta; verkossa julkistusta verrattiin tärkeydessään jopa Mooseksen kymmenen käskyn kivilaattoihin. Myöhemmin on alkanut kuulua riitasointuja, etenkin internetin keskustelupalstoilla.
Yhdeksi pääaiheeksi nousee Applen kiista Flash-lisäosaa valmistavan ohjelmistoyhtiö Adoben kanssa. Lähes standardiksi muodostunut Flash mahdollistaa esimerkiksi verkkomainosten videot, äänet ja animaatiot nykymuodossaan.
Jostain syystä Apple ei ole vielä onnistunut sisällyttämään Flash-palikkaa iPhone-puhelimensa selaimeen eikä ilmeisesti saa sitä myöskään iPadinsa selaimeen. Tämä erittäin vakava puute aiheuttaa sen, että iPadilla surffatessa esimerkiksi verkkomainokset eivät näy lainkaan, vaan niiden tilalla näkyy ainoastaan gif-muotoinen backup-kuva. Myöskään Flashilla tehdyt kampanjasivut eivät toimi.
Apple on siis mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä tähän asti sen tuotejulkistukset ovat olleet poikkeuksetta suuria menestyksiä ilman pahoja soraääniä tai kritiikkiä. Se on näkynyt myös tuloksessa, joka oli jälleen Applen kaikkien aikojen paras.
Applen kohulaitteen lisäksi yhtenä tablet-laitteiden veturina on ollut verkkokirjakauppa Amazonin ponnistelu elektronisen lukulaitteen kehittämiseksi. Tavoitteena on laite, johon käyttäjä voi tallentaa koko kirjastonsa ja lukea myös verkkolehtiä ja blogeja.
Kaksi ässää
Olipa Apple iPad menestys tai floppi, on Applella kaksi valttikorttia, joilla on erittäin suuri merkitys sekä yrityksen menestykselle että koko alan kehittymiselle. Toistaiseksi ne pitävät Applen selustaa kunnossa pahoinakin päivinä ennen kuin kilpailijat ehtivät tosissaan mukaan.
Toinen valttikortti on iPhone OS, Applen mobiilikäyttöjärjestelmä, jonka vallankumouksellinen toimintamalli ja multitouch-ominaisuudet kertovat selkeää sanomaansa käyttöliittymän tärkeydestä nykypäivän laitteissa ja palveluissa. iPhone ei ole teknisesti ylivertainen esimerkiksi Nokian laitteisiin nähden. Sen menestyksen ydin on intuitiivisessa ja käyttökokemukseen vahvasti nojaavassa käyttöliittymässä.
Myös toinen valttikortti liittyy tavallaan käyttöliittymään, mutta enemmänkin Applen luomaan palveluprosessiin; käyttäjät voivat ladata ohjelmia ja musiikkia helposti ja nopeasti.
Applikaatioiden vallankumous
Netbook-laitteet syntyivät samaan tarpeeseen, johon tablet-laitteetkin vastaavat. Ne ovat kuin miniversioita kannettavista tietokoneista, hyvässä ja pahassa. Langattomien laajakaistaliittymien nopeutuessa, mobiililaitteiden kehittyessä ja sosiaalisen median lyödessä läpi tarvittiin puhelinta suurempi laite, jolla pääsee nettiin, sähköpostiin ja sosiaalisiin medioihin.
Kun esimerkiksi vuonna 2009 ihmiset käyttivät keskimäärin 84 minuuttia tietokonetta päivässä, tablettien ja mobiililaitteiden avustuksella määrä kasvaa vieläkin hurjemmin.
Mobiilit applikaatiot, sellaisena kuin me ne tunnemme, ovat jälleen kerran lähes täydellisesti Applen palveluprosessin tuotoksia. Applikaatiot voivat olla esimerkiksi palveluiden käyttöliittymiä, pelejä ja viihde- tai hyötysovelluksia.
Apple antoi sovelluskehittäjille mahdollisuuden rikastua tekemällä applikaatioita omalle iPhone-alustalleen toimien itse jakelijana. Applikaatiot mahdollistavat laitetason ominaisuuksien, kuten esimerkiksi sisäisen GPS:n, liiketunnistimen ja kameran hyödyntämisen.
Gartnerin tutkimuksen mukaan tuotto applikaatioiden latauksista vuonna 2009 oli 4,2 miljardia dollaria ja vuoteen 2013 mennessä sen arvioidaan kasvavan noin 29,5 miljardiin dollariin. Lisäksi Apple ilmoitti, että App Storesta on ladattu yli kolme miljardia applikaatiota, joka tarkoittaa, että Applella on tällä hetkellä mobiiliapplikaatiomarkkinoista yli 99 prosenttia.
Applikaatiot tulevat olemaan keskeinen osa internet-käyttöä niin mobiililaitteissa kuin tableteissakin. Niinpä mainostajan on syytä tutustua applikaatioiden sielunelämään ja miettiä, miten niiden hyödyntäminen voisi tuoda lisäpotkua omiin kampanjoihin.
Käyttömotiivit ohjaamaan suunnittelua
Tietokonetta on perinteisesti käytetty hiirellä ja näppäimistöllä. Vasta Applen tuodessa iPhone OS -käyttöliittymänsä multitouch-mahdollisuuksineen muut valmistajat tajusivat, että perinteinen hiiren ja näppäimistön liitto on pian historiaa.
Applen uusin innovaatio, iPad, puolestaan pyrkii tuomaan iPhone-käyttöliittymän entistä suurempaan näyttöön ja sitä kautta entistä monipuolisempaan käyttöön.
Tabletin käyttökohteina nähdään vahvasti myös esimerkiksi verkkolehtien lukeminen; monet suuret, perinteiset sanomalehtitalot, kuten New York Times, ovat nyt ottaneet tabletit vahvasti tutkinnan alle. Sisältöjakelu käyttäjän haluamiin medioihin ja laitteisiin on monen lehden tapauksessa hiljalleen muuttumassa fyysistä lehteä tärkeämmäksi.
Internetin yhteyksien nopeutuessa erilaisten verkkopalvelujen sekä suurta siirtonopeutta vaativien sovellusten hyödyntäminen yleistyy. Samalla käyttöliittymän rooli yhtenä menestystekijänä niin verkkopalveluissa kuin laitteissakin muuttuu entistä kriittisemmäksi. Käyttäjät oppivat vaatimaan yhä enemmän ja enemmän.
Verkkopalvelujen käyttöliittymiltä odotetaan jatkossa innovatiivisuutta. Erilaisille kohderyhmille ja käyttäjien motiiveille on pystyttävä tarjoamaan juuri oikeanlainen käyttötapa. Esimerkiksi kampanjasivustojen käyttöliittymien on mukauduttava erilaisten mediavalintojen tarpeisiin.
Suunnitteluvaiheessa on entistä tärkeämpää, että suunnitteluun otetaan mukaan taho, joka ymmärtää sivuston tarpeet löydettävyyden, käyttökokemuksen, kohderyhmien ja motiivien kautta. On tärkeää kysyä, mistä me löydämme asiakkaamme, miten he käyttäytyvät ja mitä me heille tarjoamme, kun sivusto on valmis? Lisäksi on syytä muistaa, että hakukoneiden vuonna 2010, sivuston hakukoneoptimointi ja oikeaoppinen löydettävyys ovat yrityksellesi must eikä maybe.
Jos palvelusi ei löydy, et ole olemassa. Kuulostaako tutulta?
Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa? Siitä seuraavassa Mediaviestissä.
Lähteet: KMT Kuluttaja kevät 2009
(http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1282413), (http://arstechnica.com/apple/news/2010/01/apple-responsible-for-994-of-mobile-app-sales-in-2009.ars)