| Sanomalehdilläkö ei enää kannattaisi tavoitella nuoria? (5.12.2002) |
|
Tarua vai totta -sarjan vuoden viimeinen väite liikkuu sanomalehtimaailmassa. On väitetty, että nuoret ovat retkahtaneet tyystin sähköisten medioiden pauloihin, eivätkä enää edes osaa lukea perinteistä sanomalehteä. Miten on?
|
|
Intermedia 2002 tutkimuksen mukaan sanomalehdet on kolmanneksi tavoittavin media, kun halutaan lähestyä 12-24-vuotiaita nuoria. Televisio tavoittaa tuosta ikäryhmästä 95 %, radio 82 % ja sanomalehdet 76 %. Päivätavoittavuudessa niiden jälkeen jäävät mm. aikakauslehdet ja internet. Ilmais- ja noutolehtien on uskottu nipistäneen nuoria lukijoita sanomalehdiltä. Toki nuoret lukijat korostuvat niiden profiileissa, mutta silti niillä tavoitetaan vain 30 % kaikista 12-24-vuotiaista. Sanomalehtiä seurataan keskittyneesti. Vieläkin intensiivisemmin suhtaudutaan television katseluun. Kumpikaan ei kuitenkaan päihitä internetiä, johon uppoutuneet nuoret eivät juuri muuta näe tai kuule. Nuorten väitetään lukevan sanomalehdistä vain sarjakuvia, radio- ja televisiosivuja sun muuta viihdettä. Tosiasiassa esimerkiksi Helsingin Sanomien 15-17-vuotiaat lukijat seuraavat lähes yhtä säännöllisesti myös ulkomaan uutisia. Suur-Helsingin alueella asuu 12-24-vuotiaita nuoria 146 000. Tuoreen Aluemediatutkimuksen mukaan HS Viikkoliite Nyt tavoittaa heistä 62 % ja Helsingin Sanomat 49 %, Ilta-Sanomat 23 % ja Iltalehti 20 %. Ilmais- ja noutolehdistä Metro tavoittaa heistä 38 %, City-lehti 35 % ja Uutislehti100 sekä Alueuutiset kumpikin 27 %. Lähde: Helsingin Sanomat, osastojen lukeminen 2002 |