Dagmar

Sanomalehdilläkö ei enää kannattaisi tavoitella nuoria? (5.12.2002)

Tarua vai totta -sarjan vuoden viimeinen väite liikkuu sanomalehtimaailmassa. On väitetty, että nuoret ovat retkahtaneet tyystin sähköisten medioiden pauloihin, eivätkä enää edes osaa lukea perinteistä sanomalehteä. Miten on?

Intermedia 2002 tutkimuksen mukaan sanomalehdet on kolmanneksi tavoittavin media, kun halutaan lähestyä 12-24-vuotiaita nuoria. Televisio tavoittaa tuosta ikäryhmästä 95 %, radio 82 % ja sanomalehdet 76 %. Päivätavoittavuudessa niiden jälkeen jäävät mm. aikakauslehdet ja internet.

Ilmais- ja noutolehtien on uskottu nipistäneen nuoria lukijoita sanomalehdiltä. Toki nuoret lukijat korostuvat niiden profiileissa, mutta silti niillä tavoitetaan vain 30 % kaikista 12-24-vuotiaista.

Sanomalehtiä seurataan keskittyneesti. Vieläkin intensiivisemmin suhtaudutaan television katseluun. Kumpikaan ei kuitenkaan päihitä internetiä, johon uppoutuneet nuoret eivät juuri muuta näe tai kuule.

Nuorten väitetään lukevan sanomalehdistä vain sarjakuvia, radio- ja televisiosivuja sun muuta viihdettä. Tosiasiassa esimerkiksi Helsingin Sanomien 15-17-vuotiaat lukijat seuraavat lähes yhtä säännöllisesti myös ulkomaan uutisia.

Suur-Helsingin alueella asuu 12-24-vuotiaita nuoria 146 000. Tuoreen Aluemediatutkimuksen mukaan HS Viikkoliite Nyt tavoittaa heistä 62 % ja Helsingin Sanomat 49 %, Ilta-Sanomat 23 % ja Iltalehti 20 %. Ilmais- ja noutolehdistä Metro tavoittaa heistä 38 %, City-lehti 35 % ja Uutislehti100 sekä Alueuutiset kumpikin 27 %.

Lähde: Helsingin Sanomat, osastojen lukeminen 2002