Seniorisurffaajat – onko heitä?

Seniorimme eivät jää juurikaan jälkeen amerikanserkuistaan, sillä internetin kultamaassa Yhdysvalloissakin vain 15 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä on verkkoyhteys. Tosin lukumääräisesti heitä on yhtä paljon kuin Suomessa väkeä yhteensä, yli 5 miljoonaa. Molempien maiden ikääntyneillä internet-käyttäjillä on muutakin yhteistä, sillä kummassakaan maassa he eivät tunne vetoa verkko-ostosten tekoon. Muuten käyttötavat poikkeavat toisistaan.

Amerikkalaiselle kulttuurille tyypillistä on viihteellisyys – myös seniorikansalaisten verkossa. He menevät internetiin pelaamaan. Eivät tosin nuorten räiskintä- ja seikkailupelejä, vaan täyttämään ristisanatehtäviä ja pelaamaan online-korttipelejä muiden kanssa. Näin tulee hoidettua virtuaalisesti toinen kulttuurille leimallinen piirre eli seurustelu, yhdessäolo ja sosiaalisen verkoston rakentaminen. Tähän tarkoitukseen sähköposti on heille kuitenkin kaikkein tärkein internetin mahdollisuuksista, yli puolet verkottuneista ikäihmisistä tarkistaa viestinsä päivittäin.

Lisäksi amerikkalaiset ovat tiedonhaluisia. He lukevat ahkerasti verkkouutisia, ja yli puolet seniorisurffaajista käy myös tarkistamassa säätiedotukset. He ovat kiinnostuneita terveydenhoitoon liittyvistä aiheista ja terveyspalveluista. Harrastuksien kohdalla internet on tiedohankinnassa heille käyttökelpoinen apuväline.

Turun yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan ikääntyneistä suomalaisista valtaosa on valmis kokeilemaan sähköisiä palveluja, mutta he eivät pidä niitä juuri nyt tarpeellisina. Tampereen kesäyliopiston selvityksen mukaan yli 60-vuotiaat suomalaiset eivät halua internetiä käyttöönsä, vaikka saisivat yhteyden ja tietokoneen ilmaiseksi. Tämä sen vuoksi, että laitteita ja internetiä pidetään vaikeina, teknisinä, sekavina ja mahdollisesti kalliinakin. Koska televisio on ryhmälle tuttu ja turvallinen, Digi-tv voi tulevaisuudessa onnistua siinä, missä nykyiset laitteet ovat epäonnistuneet.

Todellisuuden ja tavoitteiden välillä vallitsee mielenkiintoinen ristiriita, sillä julkishallinnon eri tahot ajavat aktiivisesti useita hankkeita senioreiden saamiseksi verkkoon. Stakes tarjoaa aPC-seniorit kursseja, kirjastot kampanjoivat Seniorit verkoilla -teemalla ja Seniori-infopisteisiin on perustettu ikäihmisten nettinurkkia, tässä vain muutama esimerkki. Aika näyttää, onko kyseessä halu pitää vanheneva Suomi vireänä ja aktiivisena vai tarve supistaa palveluja itsepalvelun suuntaan.

Niille, jotka ikääntyneistä suomalaisista internetiä käyttävät, sähköposti on sen tärkein ominaisuus. Se yhdistää vanhukset nuoreen sukupolveen, erityisesti lapsenlapsiin. Tiedonhaku ja pankkipalveluiden käyttäminen ovat seuraavana listalla. Nettilehtiä tai -uutisia lukee varsin harva, vain 9-14 prosenttia yli 50-vuotiaista internetin käyttöpaikasta riippuen. Luetuimmat verkkolehdet ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti.

Noin puolet yli 55-vuotiaista ei käytä internetiä lainkaan. Joten mistä nämä noin 10 tuntia päivittäin medioiden parissa kuluttavat tavoittaa parhaiten? Sohvalta tv:tä katsomasta ja vanhoja kunnon painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä selaamasta tietenkin.

Lähteet: TGI syksy 2000/kevät 2001, Kelan Sanomat 4/2001 Verkkouutiset, Tampereen MindTrek-mediaviikkojen tiedotteet, Media Life 11.9.2001