Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on päästä yhteyteen tarkasti tunnistettujen kohderyhmien kanssa tarjoamalla heille relevanttia ja hyödyllistä sisältöä. Jatkuvalla sisällöntuotannolla pyritään luomaan uskottavuutta ja luottamusta ryhmässä, jonka toivotaan ostavan yrityksen tuotteita ja palveluita. Syvimpänä ajatuksena on vastavuoroisuus – yritys tarjoaa lisäarvoa, mikä johtaa brändiuskollisuuteen ja ostoon tai muuhun määriteltyyn tavoitteeseen.
Sisältömarkkinointia on toki tehty jo ennen internetiä, mutta verkko tarjoaa siihen hyvin luonnollisen ympäristön – juuri sieltä kun ihmiset ovat usein tietoa tai hauskuutusta etsimässä. Lisäksi verkosta saadaan yhä enemmän ja helpommin dataa, jonka avulla voidaan tehdä reaaliajassa yhä parempaa sisältöä. Analytiikkatyökalujen avulla voidaan nyt tunnistaa nykyasiakkaat potentiaalisista ja tarjota heille personoituja sisältöjä. Hakukoneet taas kertovat joka hetki ihmisten aikeista, kiinnostuksen kohteista ja suunnitelmista.
Analysoimalla käytettyjä hakutermejä voidaan luoda täysin dynaamisia verkkopalveluita. Esimerkiksi hakukoneessa lausekkeella ”edulliset hotellit lapsiperheille Ranskassa ja Italiassa” etsivä voidaan ohjata suoraan sivulle, jossa sama lause esiintyy otsikossa ja sivun dynaamiset elementit esittelevät vain ja juurikin haetunlaisia hotelleja.
Sisältömarkkinoinnin keskiössä ovat siis kohderyhmät ja niiden tuntemus. Peruskohderyhmädatan lisäksi on tunnistettava motiivit toiminnan takana, mikä tuottaa näille ihmisille ja yrityksille arvoa, millaisessa muodossa he haluavat kuluttaa sisältöjä ja mistä sisältöjen tulisi löytyä. Sisällöksi ei riitä omien tuotteiden tiedot, vaan on analysoitava:
• Mistä tärkeimmät kohderyhmät ovat kiinnostuneita?
• Miten voimme tuottaa sisällön keinoin lisäarvoa (potentiaalisille) asiakkaille?
• Mikä sisältö voisi lisätä ostohalukkuutta/-tiheyttä?
• Mitä sisältöä potentiaaliset ostajat etsivät eniten netistä?
Sisältömarkkinointi vaatii siis aikaa. Ja sisältömarkkinointi on prosessi. Alussa määritellään tavoitteet, valitaan vastuuhenkilöt ja määritellään tyyli- ja muut ohjeet. Kerran luotua sisältöä kehitetään, mitataan ja testataan – sekä personoidaan kävijäkohtaisesti. Mittauksessa apua antavat yksinkertaisimmillaan kyselyt ja web-analytiikkadata. Testata kannattaa lähes kaikkea: copytekstejä, sitoutumista, jakoja, liidejä ja myyntiä sekä tehokkaimpia kanavia. Sisältöä kannattaa myös olla useampaa eri lajia, esimerkkeinä blogit, uutiset, artikkelit, arviot, videot, ohjeet tai infograafit.
• Minne lisäämme uutta sisältöä?
• Mitä sisältöä lisätään ja koska (priorisointia ja aikataulutus)?
• Miten tarjoamme aina relevanttia sisältöä kullekin kävijälle?
• Miten kehitämme jatkuvasti sisältöä, jotta sivusto pysyy mielenkiintoisena kävijöille?
• Miten parannamme konversiota sivustolla?
Sisältöjen tulisi löytyä. Internet Worldissä hakukoneoptimointia käsittelevät esitykset olivat lähes poikkeuksetta myös esityksiä sisältömarkkinoinnista. Miksi niin Lontoossa kuin kotimaassakin juuri SEO-asiantuntijat ovat aiheesta kiinnostuneita? Yksi merkittävimmistä syistä tähän on Googlen tekemät päivitykset algoritmeihinsa, esimerkkeinä Panda ja Penguin. Tekniset tekijät ja linkitykset ovat algoritmimuutosten myötä koko ajan yhä pienemmässä roolissa, kun sijoituksia jaetaan hakukoneessa. Merkittäväksi nousevat ”return to search”-tyyppiset tunnusluvut, joilla hakukone pyrkii tunnistamaan hyvän tai jopa rakastettavan sisällön. Hakukoneoptimoinnin painopiste onkin muuttunut. Jatkossa verkkopalvelut on optimoitava ihmisille – hyvä luonnollinen löydettävyys hakukoneissa tulee kaupan päälle.
Lue, miten Dagmar tekee hakukoneoptimointia tai miten autamme kehittämään digitaalista liiketoimintaasi.