Sonera on viime syksystä lähtien kääntänyt markkinaviestin suuntaa. Hyötyläisen mukaan nyt puhutaan kaikesta muusta kuin teknologiasta.
– Me haluamme ymmärtää paremmin millaisia haasteita asiakkaidemme työprosesseissa ja toimintatavoissa on, millaisia muutoksia nykyteknologialla pystytään mahdollistamaan ja millaisten välitavoitteiden kautta toimintatapojen muutosta lähdetään viemään eteenpäin.
Soneran konsultoivat asiantuntijat vievät tätä työtä eteenpäin ja auttavat asiakkaita kartoittamaan heidän organisaatioidensa vuorovaikutuskulttuurin nykytilan ja tavoitetilan.
– Jo nyt voimme nähdä, että vuorovaikutuskonsultoinnille on kysyntää. Yhä useammat asiakkaat tunnistavat ICT:n tuomat mahdollisuudet ja osaavat nähdä pelkän kustannuserän yli.
Silti valtaosa näkee ICT:n vielä pakollisena pahana.
– Tämä on valitettavaa. Teollisuusyritysten ICT-investoinnit ovat keskimäärin 1,1 prosenttia liikevaihdosta. Niin kauan kun yritykset näkevät ICT:n pakollisena pahana, he koettavat viilata tuota osuutta. Samalla 98,9 prosentin osuus jää tarkastelematta. Kehittyneimmät yritykset miettivät jo, miten he voivat vaikuttaa ICT-investoinneilla yrityksen muihin kuluihin. Kaikkein edistyksellisimmät miettivät, miten voisi luoda täysin uutta lisäarvoa asiakkaille ICT:n avulla. Eli he koettavat vaikuttaa koko 100 prosentin osuuteen.
Aika tulee näyttämään, kuinka nopeasti yritysten fokus muuttuu. Osa kykenee uusiutumaan, osa ei. Ne jotka eivät kykene uusiutumaan, katoavat ajan myötä – aivan kuten historia on osoittanut yhä uudelleen ja uudelleen.
Välineet eivät auta, jos toimintamallit eivät muutu
Soneralla, kuten yhä useammassa yrityksessä tunnistettiin ja tunnustettiin, että kaikesta tekniikan lisääntymisestä huolimatta työn tuottavuus tai työhyvinvointi ei ole välttämättä kasvanut. Syy kiteytettiin kolmeen keskeiseen vuorovaikutusvälineeseen: sähköpostin väärinkäyttöön, palaverien väärinkäyttöön ja ryhmätyövälineiden käyttämättömyyteen.
Sähköpostia käytetään sellaisiin tarkoituksiin, joihin sitä ei ole koskaan suunniteltu. Esimerkiksi liian monimutkaisiin kysymyksiin, joiden synnyttämät keskusteluketjut täyttävät sähköpostin. Älypuhelinten luultiin olevan pelastus, mutta ne ovat päinvastoin lisänneet sähköpostitulvaa.
– Keskellä palaveria kiireessä luetut sähköpostit lähetetään helposti eteenpäin mahdollisimman monelle, jolloin viestin jalostus jää kymmenien seuraavien tehtäväksi ja jäsentymätön pompottelu alkaa kertaantua.
Fyysisiä tapaamisia puolestaan käytetään samoihin tarkoituksiin kuin ennenkin, vaikka uusien viestintävälineiden avulla ne voitaisiin suunnitella nyt toisin.
– Palavereilla on edelleen roolinsa, mutta se on tyystin toisenlainen kuin 20 vuotta sitten. Silti käytämme niitä kuin 20 vuotta sitten: niitä on liikaa, ne ovat liian pitkiä, jäsentymättömiä ja valmistelemattomia.
Ryhmätyövälineitä ei haluta tai uskalleta käyttää. Syyksi Hyötyläinen uskoo minäkeskeisen ajattelun.
– Erityisesti luovassa tietotyössä korostettiin vielä jokin aika sitten, että menestyvä organisaatio saa voimansa lahjakkaista yksilöistä. Nyt esimerkiksi Mikael Jungner on todennut, että menestynyt organisaatio koostuu lahjakkaista ryhmistä. Ryhmien pitäisi jakaa tietoa ja rakentaa yhdessä sen pohjalta uutta.
Käytännössä itse testattu
Soneralaiset toimivat itse ”koekaniineina” vuorovaikutusstrategian ja uudenlaisen vuorovaikutuskulttuurin kehittämisessä. Perusteorioita tai valmista mallia ei löydy edes maailmalta, joten malleja rakennetaan, testataan ja tutkitaan itse ennen asiakkaille tarjoamista.
– Määrittelimme mistä toimintamalleista haluamme eroon ja mihin haluamme siirtyä. Ne vyöritimme koko Business Services Finlandin tasolle vastuutettuna kaikille esimiehille.
Kymmeniä vuosia kehittyneiden käyttäytymismallien muuttaminen vaatii päivittäistä muistuttamista. Kurssista poikkeamisiin puututaan heti. Koulutusten ja valmennusten avulla ihmisille annetaan konkreettisia ohjeistuksia esimerkiksi sähköpostin ja ryhmätyökalun, sharepointin, käytöstä. Palavereja tehostetaan rakentamalla agenda yhdessä ennakkoon wikiin; jos asia ei ole agendalla, sitä ei käsitellä.
– Teemme asiat niin läpinäkyviksi, että jokainen kirjoittaa wikiin joka viikko työn alla olevat asiansa. Kokoontumisiin tuodaan vain ne asiat, jotka vaativat sparrausta tai puuttumista.
Laivakin kääntyy kun suunta on selkeä
Hyötyläisen mukaan ensimmäisen vuoden aikana on päästy hyvään alkuun.
– Vaikeimmat ensiesteet on taklattu ja meillä on todisteita siitä, että tästä on hyötyä sekä meille itsellemme että asiakkaillemme. Kolmessa vuodessa pääsemme kohtuullisen hyvään vauhtiin.
Onnistumisen taustalla on koko organisaation vahva usko siihen, että nyt ollaan tekemässä oikeita asioita; New Spirit of Finland ja vuorovaikutusstrategia ovat saaneet täyden Business Services Finlandin tuen.
– Strategian ytimessä toimiminen ja kirkas suunta siihen mihin haluamme kulkea, pitää asian koko ajan agendalla. Se mahdollistaa satojen ihmisten organisaation muutoksen.
Tilaa Uuskasvua ymmärtämässä -kirja osoitteesta www.sonera.fi/uuskasvu. Teos sisältää kymmenien asiantuntijoiden, kuten Olli-Pekka Kallasvuon, Mikael Jungnerin, Jorma Elorannan, Juha Siltalan ja Mikko Kososen näkemyksiä Suomen suurimmista nykyhaasteista ja niiden mahdollisista ratkaisuista.
Kun haluat keskustella oman organisaatiosi vuorovaikutuskulttuurin muutosmahdollisuuksista, ota yhteyttä Soneran yhteyshenkilöösi tai lähetä tekstiviesti UUSKASVU numeroon 16183, niin sinuun otetaan yhteyttä.