Taloustutkimuksen Web&Mobile Tracking -selvityksen mukaan erityisesti nettiyhteisöt ovat kasvattaneet meillä suosiotaan. Suomalaisista verkonkäyttäjistä niissä vierailee jo runsas neljännes. Nuorista, 15–24-vuotiaista, nettiyhteisöissä käy silloin tällöin jo 63 prosenttia ja alle 34-vuotiaistakin lähes puolet.
Nettiyhteisöjen lisäksi kasvussa ovat blogien seuraaminen sekä keskustelupalstojen lukeminen. Noin puolet suomalaisista verkonkäyttäjistä ilmoittaa lukevansa keskustelupalstoja ja jo lähes neljännes kirjoittaa niihin.
Uudesta tutkimuksesta apua suunnittelu- ja strategiatyöhön
Markkinointipanostusten kasvua sosiaalisiin medioihin on ainakin meillä Suomessa hidastanut näiden medioiden hahmottamisen hankaluus: mitä sosiaalisten medioiden käsite pitää sisällään, mitä sosiaalisia medioita suomalaiset käyttävät ja minkälaisia ovat suomalaiset sosiaalisten medioiden käyttäjät?
Asiakkaamme Itellan kiinnostuksen innoittamana päätimme selvittää asiaa. Teimme helmikuussa suomalaisten internet-käyttäjien keskuudessa uuden tutkimuksen, johon vastasi yhteensä 607 yli 16-vuotiasta. Tutkimus on jatkoa Dagmar Insight& Implementation -yksikön ja Dagmar Digitalin yhteiselle digitaalisiin medioihin liittyvälle tutkimussarjalle, jonka tavoitteena on parantaa ymmärrystämme suomalaisten digitaalisten medioiden käytöstä ja siirtää opit käytännön suunnittelu- ja strategiatyöhön.
Sosiaalisten medioiden luokittelu
Tutkimuksessa jaoimme suomalaiset sosiaaliset mediat seuraaviin luokkiin:
– Yhteisölliset palvelut, kuten Facebook
– Verkkokeskustelut, kuten Suomi24.fi/keskustelut
– Yhteisölliset kuvien/ videoiden ja tietojen jakamissivustot, kuten Youtube.com
– Blogit, kuten vuodatus.net
– Pelit ja virtuaalimaailmat, kuten Habbo Hotel
– Kommentointi- ja suosittelusivustot (social shopping), kuten amazon.com
– Pikaviestimet ja chatit, kuten MSN Messenger
Vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisten sosiaalisten medioiden tunnettuutta, käyttöuseutta, käytön aktiivisuutta (tuottaako sisältöä, kommentoiko, lukeeko) ja mobiilikäyttöä. Heille esitettiin myös sosiaalisiin medioihin ja niiden käyttöön liittyviä väittämiä.
Multikäyttäjien maa
Tulosten mukaan Facebookia oli käyttänyt noin joka toinen vastaaja ja sen tunsi nimeltä 93 prosenttia vastaajista. Mutta Facebook ei ollut suinkaan käytetyin sosiaalinen media; yhtä tunnettuja ja selvästi enemmän käytettyjä olivat muun muassa Youtube, Wikipedia, MSN Messenger ja Suomi 24. Myös Skypeä oli kokeillut lähes yhtä moni vastaaja kuin Facebookia. Tosin Facebookin puolustukseksi täytyy mainita, että sillä oli eniten päivittäisiä käyttäjiä eli 26 prosenttia vastaajista.
Suuri osa suomalaisista netin käyttäjistä vierailee useassa eri sosiaalisessa mediassa, mikä vain lisää markkinoijan mahdollisuuksia kommunikaatioon heidän kanssaan. Tutkimuksen avulla löydettiin myös sellaisia sosiaalisia medioita, joiden käyttö kulkee ”käsi kädessä”.
Viisi käyttäjäsegmenttiä
Suomalaiset sosiaalisten medioiden käyttäjät voidaan jakaa viiteen segmenttiin:
– Mainosmyönteiset facebookkaajat (21 %)
– Mielipiteitä jakavat viestijät (12 %)
– Elämää ja ystäviä verkko-yhteisössä (27 %)
– Nettikielteiset uhkakuvien näkijät (27 %)
– Facebookin kautta mukana roikkuvat (13 %)
Esimerkiksi ”Mielipiteitään jakavat viestijät” ovat aktiivisesti verkossa liikkuvia, joilla netin käyttö painottuu hieman viihteeseen – mutta myös hyötykäyttö on aktiivista. Ryhmä painottuu miehiin, 16–39-vuotiaisiin sekä ylempiin toimihenkilöihin tai asiantuntijoihin. He käyttävät useimmiten Wikipediaa, Youtubea, MSN Messengeriä, Facebookia ja Irc:iä.
”Mielipiteitään jakavat viestijät” käyttävät sosiaalisia medioita mielipiteiden jakamiseen ja keskusteluun samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Heidän mielestään nettikaveruus on kätevää ja helpottaa kiireistä elämää. Tulevaisuudessa he aikoivat pitää yhteyttä kavereihin yhä enemmän verkon välityksellä. Yritysten osallistumista verkkokeskusteluihin he pitävät hyvänä asiana.
Tässä siis joitakin nostoja tekemästämme tutkimuksesta. Mikäli haluat lisätietoa, ota yhteyttä Dagmar Insight & Implementation tero.tiainen(at)dagmar.fi
Sosiaaliset mediat juttusarjan toinen osa julkaistaan myöhemmin keväällä. Itellan kehityspäällikkö Tarja Hopeakangas ja Dagmar Digitalin Strategic Planner Salla Kalkela kertovat käytännön asiakasesimerkin kautta, kuinka mediastrategian rakentamisessa voidaan hyödyntää sosiaalisia medioita, edellä käsiteltyä tuoretta tutkimusta sekä Dagmar Digitalin tarjoamia workshoppeja. Mikäli sinua kiinnostaa laajempi workshop sosiaalisista medioista, ota yhteyttä Dagmar Digital salla.kalkela(at)dagmar.fi
Lähteet:
Global Social Media Planning Survey, Q4 2008
Web&Mobile Tracking 2/2008, Taloustutkimus Oy