23.4.2009 | Uutisarkisto

Sosiaaliset mediat Osa 2

Suomalaiset verkonkäyttäjät kuluttavat verkossa viettämästään ajasta suurimman osan sosiaalissa medioissa. Mikäli haluat olla siellä, missä alle 40-vuotiaista koostuva kohderyhmä liikkuu ja missä ostoprosessi usein alkaa, ovat sosiaaliset mediat lähes pakollinen osa digimediasuunnitelmaa ja digistrategiaa. Tero Tiainen kertoi Mediaviestissä 26.3. Dagmarin tekemästä sosiaalisten medioiden tutkimuksesta. Nyt Dagmar Digitalin Strategic Planner Salla Kalkela ja Itellan kehityspäällikkö Tarja Hopeakangas avaavat aihetta käytännön esimerkkien ja kokemusten kautta.

Sosiaaliset mediat ovat nyt kaikkien huulilla. Markkinoijat kyselevät kiinnostuneina, miten he voisivat päästä mukaan kohderyhmiensä vapaa-ajanviettoon, ja mitä heidän tulisi tietää sosiaalisista medioista. Mediatoimistot vakuuttavat asiakkailleen sosiaalisten medioiden käytön välttämättömyyttä ja etsivät tehokkaita tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa. Mainostoimistot ja digitoimistot yrittävät löytää vaikuttavia ja luovia ratkaisuja, joilla herättää kuluttajien mielenkiinto.

Kalkelan mielestä aiheen ympärillä on paljon puhetta, mutta valitettavan vähän onnistumisia.

– Dagmar Digitalissa pyrimme helpottamaan asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme tuskaa sosiaalisten medioiden hahmottamisessa. Autamme sekä ymmärtämään sosiaalisia medioita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia paremmin että ideoimaan niiden hyödyntämistä.

Miksi markkinoida sosiaalisissa medioissa?

Dagmarin helmikuussa tekemä tutkimus sosiaalisten medioiden käytöstä on vakuuttanut viimeisetkin epäilevät tuomaat yhteisömedioiden suosiosta ja niissä vietetyn ajan määrästä.

– Pakko ja kohderyhmän tavoittaminen eivät kuitenkaan aina riitä syyksi ottaa sosiaalisia medioita mukaan digitaaliseen markkinointiin. Tarvitaan syvempiä syitä, kuten mitattavissa olevia hyötyjä ja tavoitteita, toteaa Kalkela.

Tavoitteena voi olla esimerkiksi kohderyhmän sitouttaminen, tunnettuuden lisääminen tai vaikka tuotekehitys, ideoiden saaminen ja TOM:ssa pysyminen.

– Usein mainittu syy kiinnostukseen sosiaalisia medioita kohtaan on toive brändimielikuvan muuttamisesta esimerkiksi konservatiivisesta ja jäykästä ajanhermolla elävään ja kuluttajia kuuntelevaan.

Mitä voimme sosiaalisista medioista saada ja miten lähdemme liikkeelle?

Keinoja markkinoida yritystä, tuotteita tai palveluja on yhtä monia kuin on erityyppisiä sosiaalisia medioitakin. Kalkela luettelee liudan esimerkkejä:

– Markkinoija voi esimerkiksi valjastaa keskustelupalstan tai wikialustan tuotekehitykseensä tai saada kuluttajat viettämään aikaa brändin parissa mielekkäällä tekemisellä verkkoyhteisössä.

– Rahallisia säästöjä voi saada esimerkiksi käyttämällä chattia tai avointa keskustelupalstaa yhtenä asiakaspalvelukanavana.

– Verkkokaupan tuotteiden myyntiä voi vauhdittaa suosittelulla tai kertomalla tarjoustuotteista Twitterissä – ja saada kuluttajat markkinoimaan tuotteita yrityksen puolesta.

– Helppo tapa testata ja hyödyntää sosiaalista mediaa on esimerkiksi sisäisen blogin avaaminen tiedotuskanavaksi meilin sijaan.

Vaihtoehtoja on niin runsaasti, että haasteena onkin mahdollisuuksien paljous.

– Tekemämme tutkimus auttaa ymmärtämään sosiaalisten medioiden käyttöä sekä löytämään kunkin asiakkaan kohderyhmän käyttämät palvelut. Tutkimuksesta ja asetetuista tavoitteista saamme myös osviittaa siihen, minkä tyyppistä tekeminen sosiaalisissa medioissa tulisi olla.

Itella hakee jatkuvuutta sosiaalisten medioiden hyödyntämisen

Itella ja Dagmar Digital ovat pitäneet yhdessä workshoppeja ja linkittäneet sosiaaliset mediat markkinointiin Itellan digitaalisissa kanavissa.

– Itella on pilotoinut sosiaalisia medioita muun muassa Habbohotellissa ja IRC-yhteisössä sekä kampanjaluonteisesti myös muissa yhteisöissä. Konsernilla on myös postiasioista kertova blogi, kertoo Itellan kehityspällikkö Tarja Hopeakangas. – Halusimme saada kokonaiskuvan sosiaalisten medioiden kentästä ja sen hyödyntämismahdollisuuksista bisneksessämme. Projektit ovat lisänneet tietämystämme tältä alueelta ja olemme pystyneet tunnistamaan aikaisempaa laajemmin omien tuotteittemme ja palveluidemme soveltuvuutta sosiaalisiin medioihin.

Hopeakankaan mukaan haasteena on kokonaiskuvan ja jatkuvuuden luominen yksittäisten toimenpiteiden sijaan.

– Sosiaaliset mediat ovat kiinnostava osa-alue ja niiden merkitys tulee varmasti näkymään jatkossa meidänkin toiminnassamme.

Mitä sosiaalisissa medioissa markkinointi vaatii?

Kalkelan mielestä onnistuminen sosiaalisissa medioissa vaatii tavoitteiden asettamista kävijämäärän ja klikkiprosentin ulkopuolelle sekä tietysti asetettujen tavoitteiden mittaamista.

– Tarvittavat resurssit eivät ole vain markkinointistrategiassa näkyviä euroja, vaan myös aikaa. Sosiaalisissa medioissa markkinointi tulisi tehdä aina median ja palvelun ehdoilla, eli sen tulisi olla mahdollisimman kaksisuuntaista. Kaksisuuntaisuus taas vaatii markkinoijalta jatkuvaa seurantaa, mahdollisuutta reagoida nopeasti sekä tietysti kärsivällisyyttä. Suurimpana haasteena usealle yritykselle on kanavien ja markkinointikeinojen vaatima avoimuus sekä itseä että kuluttajia kohtaan. Näiden resurssien avulla markkinoinnista saadaan yleensä jatkuvaa tekemistä kertaluontoisten päänsärkyjen sijaan.

Kun haluat valjastaa sosiaalisen median hyötykäyttöön, ota yhteyttä salla.kalkela(at)dagmar.fi. Yrityksesi tarpeisiin räätälöity workshop on hyvä tapa päästä alkuun.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta