9.3.2012 | Uutisarkisto

Startupille Suomi on laukaisualusta

Startupit ovat bisnesmaailman raketteja. Moni tarkkailee valppaana, mistä sinkoaa seuraava kansainvälinen menestystarina. Startup-yrittäjiltä odotetaan innovaatioita ja tuottavuutta. Heidän toivotaan työllistävän ja luovan hyvinvointia koko Suomelle. Mutta mikä ajaa startup-yrittäjäksi? Millainen on heidän arkensa ja mikä heitä motivoi? Esitimme liudan kysymyksiä Dagmarin Strategic Planner Siru Lajuselle sekä Pasi Ilolalle, jonka perustama Planetify Oy auttaa internet- ja mobiiliyrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa kansainvälisesti.

Miten startup-yritys määritellään ja paljonko Suomessa on startup-yrittäjiä?

Siru: Startup-yrityksille ei ole virallista määritelmää, joten virallisia tilastoja ei myöskään ole olemassa. Startupit ovat tyypillisesti nuoria, nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä, joita kehitetään usein riskirahoituksella. Toiset puhuvat startupeista kasvuyrityksinä, mutta useimmat viralliset tahot luokittelevat kasvuyrityksiin myös vanhoja yrityksiä.

Työ ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus 2011 kertoo hyvin tilanteesta toteamalla, että “kasvuhakuisen yrittäjyyden ja nopeasti kasvavan yrityksen määritelmiä on satoja”. Esimerkiksi OECD/Eurostat-määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %. Katsauksen mukaan Suomessa oli vuosina 2006-9 yhteensä 691 kasvuyritystä. EK:n määritelmän mukaan Suomessa on noin 8 000 yritystä, joiden liikevaihto kasvaa vähintään 10 prosenttia kolmena vuonna peräkkäin.

Eli kun startup-yritysten tarkkaa lukumäärää halutaan ryhtyä selvittämään, on ensin päätettävä, millä kriteereillä rajaus tehdään. Se on varmaa, että määrä on kasvanut viime vuosina kiihtyvällä tahdilla.

Mikä ajaa startup-yrittäjäksi?

Pasi: Startup- tai kasvuyrittäjyys on kutsumusammatti. Useimmilla motivaattorina on intohimo omaan toimialaan sekä pyrkimys ratkaista ihmisten ongelmia uusilla tuotteilla ja palveluilla. Joillekin yrittäjyys on lähinnä elämäntapa, keino olla oman itsensä herra. Useimmille se on myös tapa ilmaista itseään ja mahdollisuus tehdä asioita, joita muualla ei pystyisi tekemään.

Startup-yrittäjien tulot ovat yleensä pieniä ja epäsäännöllisiä. Yrittäminen on äärimmäisen riskialtista ja menestykset ovat erittäin harvassa. Silti jokaisella on takaraivossaan ajatus ”exitistä”, joka korvaisi valtavan työpanoksen. Eli tarvitaan myös vahva usko unelmaan ja suuri annos optimismia.

Eli startup on asenne?

Pasi: Parhaat startup-yrittäjät elävät ja hengittävät yhtiönsä puolesta, eivätkä luovuta vaikeidenkaan esteiden edessä. Monia yhdistää myös ketterä ajattelutapa; jos suunnitelma A ei toimi, vaihdetaan lennossa suunnitelmaan B, eikä katsota taaksepäin. Yrittäjyys vaatii strategista silmää, ennakointikykyä ja luovaa hulluutta, jolla usein kaoottisilta vaikuttavista vaihtoehdoista valitaan se, joka johtaa kasvuun.

Suomessa yrittäminen on huonossa huudossa, ja halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on kansainvälisessä vertailussa pohjalukemissa. Viime vuosina asenteet ovat alkaneet muuttua. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa kiihdyttämöt, kuten Aalto Venture Garage, jossa yrittäjät kohtaavat toisiaan ja saavat neuvoja.

Millaista on startup-yrittäjän arki?

Pasi: Tehtävät keskittyvät enimmäkseen kolmeen asiaan: yrityksen suunnan määrittämiseen, rahoituksen hankkimiseen ja rekrytointiin. Strategiaa ei enää määritellä kerralla, vaan sitä iteroidaan jatkuvasti tilanteiden mukaan. Rahoituksen hankkiminen vie valtavasti energiaa ja saa vatsahaavan partaalle. Ja jokainen haluaa tiimiinsä vain parhaat osaajat, joten rekrytointi on yksi yrittäjien aikaavievimpiä tehtäviä.

Startup-yrittäminen on kokonaisvaltaista, vaikeaa ja stressaavaa. Työpäivät ovat pitkiä ja elämäntavat epäsäännöllisiä. Yksityiselämä saattaa kärsiä vuosikausia. Moni nuori yrittäjä on sanonut jälkikäteen, että ei olisi perustanut yritystä, jos olisi tiennyt mihin lähtee. Toisaalta useat sarjayrittäjät nauttivat yrittämiseen liittyvistä haasteista.

Millaisia haasteita yrittäjyyteen liittyy?

Pasi: Varsinkaan alkuvaiheessa ympärillä ei ole turvaverkkoa, joten jokainen tilanne on ratkaistava itse – kokemuksesta tai koulutuksesta riippumatta. Ja haasteita riittää. Tuote ei usein alussa menesty kuten pitäisi, joten sitä pitää muokata. Kassakriisit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Kilpailutilanne voi muuttua yllättäen, mikä vaatii nopeita strategiamuutoksia.

Parhaat yrittäjät ymmärtävät, että kaikkea ei voi tietää etukäteen, eikä virheitä pidä pelätä. Tärkeintä on virheistä oppiminen, nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin ja peräänantamattomuus. Yrittäjyys on kestävyyslaji; matka on pitkä, vastaan tulee aina vaikeuksia, mutta myös menestyksiä.

 

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta