30.8.2001 | Uutisarkisto

Suomalaisia kiinnostaa ruoan terveellisyys ruotsalaisia ja keskieurooppalaisia enemmän

Väestön ikääntyminen, kotitalouksien pieneneminen ja kaupungistumisen eteneminen ovat lisänneet puolivalmisteiden ja valmisruokien kulutusta maassamme. Arkiruoalta odotetaan vaivattomuutta, mutta toisaalta myös sen terveellisyyteen ja alkuperään kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Nopeasti valmistettavan arkiruoan ja kulinarististen viikonloppuherkkujen välinen juopa on kasvanut yhä leveämmäksi.

Valmisruokien kokonaismarkkinat ovat Suomessa 1,7 mrd mk, josta mikroaterioiden osuus on 260 Mmk. Mikroaterioiden myynti kasvaa huimasti, noin 20 %:lla vuodessa.

Pakastettujen elintarvikkeiden kulutus on myös kovassa kasvussa. Muutaman viime vuoden aikana kulutus on kasvanut lähes 30 %:lla. Kokonaismyynnin arvo on jo yli miljardi markkaa.

Pakasteiden ja mikroaterioiden myynnin kasvut tukevat Gallup Elintarviketiedon Keittiö 2001 -tutkimuksen tuoreita tuloksia. Tutkimusta on tehty 80-luvun alusta asti ja se selvittää suomalaisten ruokailua, ruuanlaittoa ja ruuan ostamista.

Sen mukaan yhä useampi suomalainen pyrkii arkisin selviämään ruoanlaitosta nopeasti ja vaivattomasti, esim. valmistamalla useampia aterioita kerrallaan, käyttämällä puolivalmisteita tai tekemällä helppotöisempiä ruokia.

Arkiruoka jää usein naisten harteille, kun taas miehiä kiinnostaa erikoisempi ruoanlaitto. Miehistä 38 % sanoo olevansa kiinnostunut ruoanlaitosta.

Erikoisempia ruokia valmistetaan erityisesti viikonloppuisin, jolloin hyvän ruoan valmistaminen on monille suorastaan harrastus. Ruoanlaittajista 35 % lukeutui ryhmään Herkuttelevat perhekokit. He ovat useimmiten alle 35-vuotiaita kaupunkilaisnaisia.

Terveellisyyteen ja kustannuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kiitettävän monet suomalaiset pyrkivät lisäämään vihanneksien ja hedelmien käyttöä ja välttämään rasvaa ja suolaa.

Lähteet: Keittiö 2001 -tutkimus/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta