1.12.2011 | Uutisarkisto

Suomalaisten digitalisoituva arki

Miten suomalaiset arkensa kokevat ja millaisia haasteita se sisältää? Miten siitä pääsee osalliseksi? Dagmarin Research Manager Sakari Palmu esittelee näytteitä Suomalainen Arki 2011 -tutkimuksen toisen vaiheen tuloksista.

Tärkeintä on mielekäs tekeminen

Arki koetaan haastavaksi, vaikka suomalaiset eivät sitä niin usein esille toisikaan. Lähes puolet työikäisestä väestöstä tuntee jatkuvaa väsymystä, vajaa kolmannes usein myös stressiä.

Kokonaisuudessaan elämään ollaan kuitenkin verrattain tyytyväisiä, ja väsymys ja stressi hyväksytään, jos perusasiat ovat muuten kunnossa. Tyytyväisyyttä tuovat asiat ovat niitä vanhoja tuttuja: hyvä parisuhde ja sosiaalinen elämä. Ongelmalliseksi arki muuttuu, kun ei ole mielekästä tekemistä tai tekemisellä ei ole selkeää suuntaa.

Arjen kokemuksissa on tietenkin suuria eroja; muodostimme niiden pohjalta kuusi ryhmää. Siinä missä yhden haaste on työn ja kodin yhteensovittaminen, tuntuu toisella riittävän energiaa joka paikkaan. Kolmannet rajoittavat elinpiirinsä vain siihen mikä tuottaa tyydytystä, neljännet eivät tätä vielä osaa… Ryhmät luovat ensimmäisen näkökulman ihmisten erilaisiin rutiineihin, haasteisiin ja arjen tuntemuksiin.

Miten keskittyä olennaiseen?

Arjen ajankäytössä näkyy hyvin tarjonnan runsaus ja valintojen vaikeus – kaikkea pitäisi ehtiä kokemaan ja nauttimaan enemmän kuin mihin aika riittää. Kuvaavaa on se, että arkeensa enemmän vaihtelua kaipaisivat erityisesti ihmiset, joiden elämä jo valmiiksi näyttää erityisen vaihtelevalta ja yllätykselliseltä. Runsaudensarven keskellä moni voi turtua tarjontaan: yhä suurempi osa informaatiosta soljuu ohi kuin vieras ihminen kaupungin ruuhkassa.

Erityisesti nuoret kaipaisivat valintojen tekemisen tueksi enemmän selkeitä ohjenuoria. Ikä onkin perinteisesti ollut se asia joka helpottaa ja saa keskittymään ”olennaiseen”. Nyt tässä lupaa auttaa kohdennettu ja sosiaalinen media. Erityisen merkityksellinen sen rooli on siinä valtaosassa suomalaisia, joka arvostaa ystävien suositukset asiantuntijoiden mielipiteen edelle.

Yli puolet vastaajista on kiinnostunut arkielämää helpottavista teknisistä ratkaisuista –median digitalisoituminen avaa tähän uusia mahdollisuuksia. Vaikka digitalisoituminen kasvattaa vaihtoehtojen ja tarjonnan määrää, se helpottaa valintojen tekemistä.

Mutta miten säilyttää kokonaiskuva viestinnän ja mediankulutuksen pirstaloituessa yhä voimakkaammin? Mikä ja kenen viesti jää elämään?

Median sekakäyttö tuo viestinnälle haasteita ja mahdollisuuksia

Ajanpuute yhdessä mobiilimedian (ja erityisesti tablettien) arkipäiväistymisen myötä lisää eri kanavien samanaikaista käyttöä ja asettaa yhä uusia haasteita median sisällöille. Toisaalta ne voivat tukea toisiaan ja vahvistaa kokemusta, toisaalta seurauksena voi olla se, ettei keskitytä enää kumpaankaan ja muistijälki heikkenee.

Netin kohdalla jo sen luonteeseen tuntuu kuuluvan, että verkossa surffaillaan ”jonkin lomassa” tai ”jonkin ohessa”. Kuusi kymmenestä puuhailee televisiota katsoessaan jotain muuta; yleisin asia mitä tällöin tehdään on juuri nettailu. Näin siis miesten joukossa, naisista edelleen useampi tekee samaan aikaan kotitöitä.

Alle 35-vuotiaista lähes puolet on usein netissä samalla kun katsoo televisiota. Varsin usein avoinna ovat sosiaalisen median sivustot.

Naiset sosiaalisen median edistäjinä

Vaikka nuoret ovat aktiivisimpia sosiaalisen median käyttäjiä, eläkeikää lähestyvistäkin valtaosa on hankkinut profiilin yhteisöpalveluun. Ikäryhmien ero näkyy selvimmin siinä miten usein palveluja käytetään ja miten aktiivisesti keskusteluun osallistutaan. Mutta vaikka vanhemmissa on enemmän seurailijoita, löytyy heistä myös aktiivisia sisällön tuottajia. 55–64-vuotiaista naisista 28 % käyttää palveluja päivittäin, viikoittaisia käyttäjiä ryhmässä on jo 44%.

Naiset ovat selvästi miehiä aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä. Tämä näkyy myös käyttömotiivien tasolla; yhteisöllisyys on kaikille tärkeä tekijä, mutta naiset korostavat sitä selvästi enemmän kuin erilaisia hyötynäkökohtia painottavat miehet. Eniten tämä saattaa kertoa miesten omakuvasta ja siitä millaiseksi he sosiaalisen median mieltävät.

Samansuuntainen jako voidaan nähdä netin mobiilikäytössä. Sähköposti, tiedonhaku, uutiset ja muut ”kovat asiat” ovat edelleen keskeisiä juttuja joita puhelimella netissä tehdään, mutta näin on ehkä vain niin kauan kuin miehet muodostavat käyttäjien enemmistön. Mobiilinettiä käyttävillä naisilla sosiaalisen median seuraaminen on se kaikkein yleisin käyttömuoto.

Luppoaika, mihin katosit?

Netin rooli aikasyöppönä huolestuttaa tutkimuksen mukaan monia. Toisaalta, mitä helpommaksi sen käyttö tulee, sitä suuremman ja huomaamattomamman roolin se eittämättä ihmisten elämässä ottaa. On mielenkiintoista seurata mitä arkisen ”luppoajan” katoaminen tulee tarkoittamaan. Tämä kun on ollut sitä ”aikaa omien ajatusten kanssa”, aikaa jolloin myös arjen käytäntöjä pohditaan.

Arki-tutkimus kertoo edellisten näytepalojen lisäksi miltä rutiinit näyttävät nyt ja kuka niitä määrittää: kenen mielipiteille arjessa annetaan painoa. Oli sitten kyse karppaamisesta tai mediavalinnoista.

Suomalainen Arki 2011 -tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäiseen vastasi yli 4 700 henkilöä ja toiseen lähes 2 700 henkilöä ikäryhmässä 15–64 v. Aineistot on painotettu vastaamaan ikäryhmän suomenkielistä väestöä Manner-Suomessa. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä touko-heinäkuun 2011 välisenä aikana. Arjen rutiinien, toimintamallien ja haasteiden lisäksi tutkimus sisältää mm. ruokatottumuksiin, ostoksiin ja teknologiaan ja moneen muuhun toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Koko aineisto on käytössä nyt, kysy lisätietoja: sakari.palmu(a)dagmar.fi

Sakari Palmu

Sakari Palmu

Lisää aiheesta