29.1.2005 | Uutisarkisto

Suomessa jo reilut 60 yli kahden miljoonan mediaeuron merkkimainostajaa

Merkkitavaramainontaan panostettiin viime vuonna 720 miljoonaa euroa; kasvua kirjattiin reilut kahdeksan prosenttia. Suurimpia merkkitavaramainonnan kasvattajia olivat palvelualat, kestotavarat ja pitkästä aikaa kasvussa oleva finanssiala, erityisesti pankit.

Mediamainontaan panostettiin Suomessa viime vuonna yhteensä 1 150 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2000 saavutettu tähänastinen ennätystaso ylitettiin 23 miljoonalla eurolla.

Elisa kasvatti mainospanostuksiaan rajusti kohoten näin Suomen suurimmaksi merkkimainostajaksi. Samoin Saunalahti Group nousi kolmanneksi suurimmaksi mainostajaksi. Toisella sijalla on TeliaSonera.

Elintarvikeala jarrutti

Yksittäisistä toimialoista kasvattivat panostuksiaan eniten laajakaistaa ja matkapuhelinpalveluja edistänyt telepalveluala, moottoriajoneuvot, finanssiala ja lääkkeet. Sen sijaan elintarvikealan mainonta väheni kolmella prosentilla. Kiinteistöalan mainonnan kasvu näkyy Huoneistokeskuksen, Kiinteistömaailman ja Op-kiinteistökeskusten panostuksissa.

Kaupan puolella mediamainontaan panostettiin viime vuonna 275 miljoonaa euroa. Vähennystä edellisvuoteen oli vajaan prosentin verran. Suurimmat kaupan mainostajat olivat K-Citymarket, Prisma, Lidl, K-Supermarket ja Anttila.

Rekryilmoittelu kasvatti luokiteltuja

Luokitellun mainonnan kasvua auttoi reippaasti rekrytointimainonta, jonka kasvuprosentti oli 12. Eniten ilmoituksia julkaistiin kaupan, myynnin ja viennin työpaikoista, mutta rahaa käytettiin eniten IT-alan työpaikkailmoitteluun.

Viime vuonna mediamainonnan määrä kasvoi tasaisesti sitä mukaa kun vuosi eteni. Ensimmäisellä kvartaalilla kasvua ei juuri tullut, koska vertailuajankohtana edellisvuonna oli eduskuntavaalit, toisella kasvua oli 6 prosenttia, kolmannella 9 prosenttia ja neljännellä jo 10 prosenttia. Vaalimainonta ei vaikuttanut puoleen eikä toiseen; viime vuoden EU- ja kunnallisvaalit kompensoivat vuoden 2003 eduskuntavaalien vaikutuksen.

Parhaat kasvukuukaudet olivat syys- ja joulukuu. Heinäkuu oli perinteiseen tapaan panostusten suhteen pienin.

Sanomalehdet hyötyivät kunnallisvaaleista

Sanomalehtimainonta kasvoi viime vuonna 5,7 prosenttia. 4-74 kertaa viikossa ilmestyviin sanomalehtiin käytetyt eurot kasvoivat 5,6 prosenttia ja harvemmin ilmestyvien hiukan enemmän – nämä maakunnalliset ja paikalliset lehdet hyötyivät kunnallisvaalimainonnasta. Kaupunki- ja noutolehdissä mainonta lisääntyi 8,4 prosenttia. Suurimmat ilmoitusvolyymit olivat Helsingin Sanomilla, Aamulehdellä, Turun Sanomilla, Kalevalla ja Keskisuomalaisella.

Aikakauslehtimainonta kasvoi 4 prosenttia. Yleisölehdet kasvattivat mainostulojaan 6,1 prosenttia, ammatti- ja järjestölehdet 1,5 prosenttia ja asiakaslehdet vajaat 5 prosenttia. Yli 1000 sivun ilmoitusvolyymiin ylsivät Konepörssi, Suomen Lääkärilehti, Anna, Talouselämä ja 7 päivää, ja yli 700 sivua mainontaa julkaisivat Tekniikan Maailma, Me Naiset, Kodin Kuvalehti, Kauppalehti Optio, Mediuutiset, Katso! ja Apu.

Verkkomedia kovassa kasvussa

Televisiomainonta kasvoi 9,5 prosenttia ja radiomainonta lisääntyi 0,8 prosenttia. Verkkomediamainontaan käytettiin kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen luvuissa ei ole mukana sähköisiä hakemistoja eikä hakupalveluja.

Ulko- ja liikennemainonta kasvoi 6,5 prosenttia, ja elokuvissa mainostettiin 8,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suoramarkkinoinnin arvo oli viime vuonna 511 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 1,6 prosenttia. Osoitteellisen suoramainonnan määrä lisääntyi 0,8 prosenttia ja osoitteettoman 3,3 prosenttia.

TNS Gallupin hyvän mainostajan tai mainosvälineen ”Mainoskakkulapio”-palkinnon niiasi tänä vuonna Kaupunkilehtien Liiton edustaja. Liitto edustaa eniten mainosmääräänsä kasvattanutta printtimediaa, kaupunki- ja noutopistelehtiä.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta