29.1.2004 | Uutisarkisto

Suomessa on 130 yli miljoonan mediaeuron mainostajaa

Mediamainontaan käytettiin Suomessa viime vuonna 1 079 miljoonaa euroa eli 2,5 % enemmän kuin vuonna 2002. TNS Gallup Adexin johtaja Riitta Lausteela luonnehti mennyttä aikaa odottelun vuodeksi: kaikki kuulostelivat ”tapahtuuko jotain”.  Silti 130 mainostajaa panosti medianäkyvyyteensä yli miljoona euroa.

Päivittäistavaroiden mainonta kasvoi 20 %

Merkkitavaramainonnan määrä kasvoi reippaammin (+3,8 %) kuin kaupan mainonta ja luokiteltu mainonta.  Päivittäistavaroiden mainontaan käytettiin 20 % enemmän euroja kuin vuonna 2002, mutta muut kaupan alat vetivät toimialaryhmän kasvua alas.

Luokitellussa mainonnassa kasvoi kiinteistönvälittäjien ilmoittelu ja huvimainonta pysyi ennallaan, mutta rekrytointimainonnan vähäisyys veti toimialaryhmän kehityksen miinukselle.

Suoramainonnan määrä oli 504 milj. euroa; osoitteettoman suoran määrä kasvoi osoitteellista enemmän. Nämä luvut ovat Suomen Suoramarkkinointiliiton ilmoittamia, eivätkä siis sisälly mediamainonnan määrään.

Mediakakun siivuissa ei suuria muutoksia

Television, radion ja verkkomedioiden osuudet kasvoivat hieman, kun taas sanomalehtien, aikakauslehtien ja ulkomainonnan osuudet laskivat. Elokuvamainonnan osuus pysyi entisellään.

Televisioon panostettiin 3 % enemmän eli yhteensä 207 milj. euroa. Jos kesken vuotta lopettaneita MoonTV:tä ja ATV:tä ei oteta huomioon, volyymi kasvoi 3,6 %:lla.

Radion volyymi kasvoi reippaasti, mutta vieläkin vauhdikkaampi vuosi oli verkkomedioilla: viimeisellä vuosineljänneksellä volyymi kasvoi peräti 28 %:lla.

Vaikka sanomalehtien osuus mainoskakusta hieman laski, volyymi kasvoi. Eniten palstametrejä ostettiin Helsingin Sanomista, Aamulehdestä, Turun Sanomista, Kalevasta ja Etelä-Suomen Sanomista. Kaupunki- ja noutopistelehtien osuus kasvoi 0,4 %-yksikköä ja niiden volyymikasvu oli 9,6 %.

Aikakauslehtien siivu pieneni 0,5 %-yksiköllä, koska ammattilehtien mainosvolyymi väheni – panostukset yleisaikakaus- ja naistenlehtiin olivat selkeästi plussalla. Ilmoitussivuja oli eniten Suomen Lääkärilehdessä (noin 1 700 kpl), Konepörssissä, Annassa, Talouselämässä ja Kodin Kuvalehdessä.

Toimialoista telepalvelut lisäsi investointeja eniten

Yksittäisistä toimialoista telepalvelujen mainonnan määrä kasvoi eniten, yli 18 %. Alan suurin mainostaja oli Sonera.  Moottoriajoneuvojen mainonta kasvoi 13,9 %, ja Volvo Auto edusti alan kärkeä. Halpalentoyhtiöiden esiinmarssi vauhditti matkailun ja liikenteen mainontaa vajaan viiden prosentin kasvuun; toimialan suurimpia mainostajia olivat Silja, Finnair ja VR. Juomateollisuus veti elintarviketoimialan vastaavaan kasvuvauhtiin; eniten panostivat Valio sekä Hartwall.

Lääketeollisuuden panostukset kasvoivat 1,4 %:lla; Orion oli suurin mainostaja ja Mobilat mainostetuin merkki. Myös kosmetiikan alueella päästiin pieneen kasvuun. Suurimpia mainostajia olivat Lever ja L?Oreal, ja mainostetuin merkki VO5.

Panostuksia vähensi eniten finanssiala, vajaat 15 %. Toinen vähentäjä oli IT-ala, jonka panostukset pienenivät 13,5 %:lla.

Suurimmat merkkitavaramainostajat ovat tuttuja nimiä: Sonera, Volvo Auto, Valio, L’Oreal Finland ja Nokia Mobile Phones.  Kaupan suurimpien mainostajien kärkijoukkoon on kirinyt yksi uusi nimi, Lidl, joka sijoittui neljänneksi. Muut kaupan suuret olivat K-Citymarket, Prisma, K-Supermarket ja Anttila.

Mainonnan määrä Suomessa -tutkimus (ns. iso mainoskakku) julkistetaan maaliskuun lopulla.

Fazerin Sininen palkittiin

Mainosvuosi 2003 -tilaisuudessa TNS Gallup myönsi hyvälle mainostajalle tai mainosvälineelle vuosittain jakamansa palkinnon Fazerin Siniselle, joka oli eniten mainostettu suklaa viime vuonna. Brandia on rakennettu jo 80 vuoden ajan, ja se on kuulunut vuodesta toiseen Suomen arvostetuimpiin brandeihin.

 

Lähde: Mainonnan Neuvottelukunnan tilaama ja Suomen Gallup Group Oy:n tekemä tutkimus mediamainonnan määrästä Suomessa 2002

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta