Dagmar

Day 1: Visioita ja trendejä

Avauspäivänä kuulimme case-esityksiä ja mielenkiintoisia luentoja, joista saimme eväitä toisen päivän tiimityöskentelyyn.

ZenithOptimedian Worldwide Chief Executive Steve King ennusti, että vuoteen 2015 mennessä tämän päivän kohdennetut mediat, kuten hakusanamainonta, mobiilimainonta ja sosiaaliset mediaympäristöt, luokitellaan massamedioiksi.

Teknologisen kehityksen myötä mainonnan kohdistamiskriteerit parantuvat jatkuvasti. Samaan aikaan ihmiset hakevat yhä henkilökohtaisempia kohtaamispaikkoja ja kokemuksia, jolloin kehitetään vieläkin kohdennettavampia mediamahdollisuuksia. Valitettavasti emme saaneet esimerkkejä näistä ”uusista” medioista.

Suomen mittakaavassa 2015 on hyvinkin optimistinen aikataulu, sillä monet meillä eivät vielä tiedä edes sitä, mitä esimerkiksi RSS feed tarkoittaa. Kaikesta huolimatta meidänkin mediatulevaisuutemme on varmasti entistä individualistisempi.

Kingin toisen ennusteen mukaan yli 40 prosenttia vähittäiskaupasta siirtyy verkkoon vuoteen 2020 mennessä. Briteissä monet shoppailevat päivittäistavaransa netin kautta jo nyt. Suomessa pt-puolen verkkokauppa ei ole ainakaan vielä saanut tuulta purjeisiin; johtuneeko siitä, että meillä tykätään edelleen käydä ruokakaupoissa ja viettää siellä aikaa.

Konferenssin vetäjä ja Citizensoundin  perustaja, Paul Bay, kertoi mielenkiintoisesta ilmiöstä: maailmalla on ryhdytty entistä enemmän hyödyntämään musiikkia brändin rakentamisessa ja ylipäänsä ottamaan mainonnan suunnittelussa huomioon musiikin vahva vaikutusvoima. Henkilökohtaisesti tämä ilahdutti kuulla jo siksi, että kirjoitin aikoinaan graduni musiikin vaikutuksesta tv-mainonnassa.

Suomi edellä digi- ja ROI-ajattelussa

Ensimmäisen päivän luennoitsijat olivat alan huippunimiä, ja luennot olivat antoisia, avartavia ja inspiroivia. Silti pieniltä markkinoilta tulleelle oli mielenkiintoista huomata, että ”isoilla nimillä” maailmalla ei välttämättä ole kovin ihmeellisiä vastauksia nykypäivän haasteisiin. Päinvastoin, joissain asioissa me täällä Suomessa, kokemukseni mukaan ainakin Dagmarissa, olemme jopa edellä monia kansainvälisiä toimijoita.

Hyvänä esimerkkinä on digitaalisuus ja varsinkin sen integrointi osaksi markkinoinnin kokonaissuunnittelua. Vaikka olemme teknologisesti edelleen noin viisi vuotta jäljessä esimerkiksi rakkaita ruotsalaisnaapureitamme, ajatusmaailmamme on ollut oikealla polulla jo kauan.

Digitaalisuus on meillä nykyään luonnollinen osa suunnittelua, kun monin paikoin se nähdään edelleen erillisenä kaikista muista markkinointitoimenpiteistä. Osa isoista toimistoista on vasta nyt alkanut reagoida asiaan; keskustelua käytiin paljon toimintamallien muuttamisesta ja sen akuutista tarpeesta, kun taas meillä prosessimuutos alkoi jo vuosia sitten.
Toinen mukava yllätys oli kuulla, miten vahvasti olemme monia edellä myös ROI-ajattelussa. Asiasta puhutaan paljon, varsinkin kansainvälisesti, mutta harva toimisto näyttää pystyvän tarjoamaan läpinäkyvyyttä, tavoitteiden asettamista ja mittareiden rakentamista, niiden seuraamista ja ehkä tärkeimpänä vaikutussuhteiden ymmärtämistä samalla tavalla kuin täällä meillä.

Day 2: Tehkää Islannista turistirysä!

Konferenssin toisena päivänä keskityimme tiimityöskentelyyn. Osallistujat jaettiin viiteen eri ryhmään jo ensimmäisen illan päätteeksi, samalla tiimeille annettiin brief. Tavoitteena oli kehittää realistinen kahden vuoden markkinointistrategia Islannin turismilautakunnalle. Täydellinen strategia piti pitchata seuraavana päivänä klo 16:00. Koska itse brief annettiin ensimmäisen illan päätteeksi, monet tiimit aloittivat työn jo ensimmäisen illan/yön aikana.

Omaan tiimiini kuului seitsemän suhteellisen vahvaa henkilöä, mikä teki työskentelystä hyvin ”mielipidevahvan” ja melko meluisan. Tiimimme työnimeksi muotoutui aika nopeasti ”order in kaos”. Tehtävä ja tiimityöskentely antoivat paljon; oli hauska verrata työskentelyprosesseja ja sparrata ideoita ja luovia ratkaisuja kansainvälisessä ryhmässä.

Sain konkreettisesti huomata, miten suurpiirteisesti kansainvälisellä tasolla työskentelevät ihmiset ajattelevat. Moni pienempi maa, kuten Suomi, jää helposti noteeraamatta kansainvälisissä strategioissa. Tai korkeintaan meidät luokitellaan ryhmään ”the nordics”,  johon joidenkin mielestä myös Islanti ja Grönlanti kuuluvat. ”Aren’t they pretty much all the same?”!! -kommentin jälkeen läksytin kyllä tiimiäni.

Vaikka tiimimme ”kaaosteoria”-lähestymistapa tuntui ajoittain lähtevän käsistä oikein kunnolla, saimme kasaan hienon presentaation, ja esitimme raadille loistavan pitchin. Voittoa ei valitettavasti tällä kertaa irronnut, vaikka juonikas ja oivallinen strategiamme olisi varmasti kasvattanut Islannin turismia hurjasti kahden seuraavan vuoden aikana.

Summa summarum, konferenssi oli loistava tapa kehittää omaa osaamista, mutta myös hyvä tapa nähdä, että kyllä täällä kaukana pohjoisessakin osataan. Päinvastoin, meillä suomalaisilla on paljon tarjottavaa kansainvälisille markkinoille.

Tänä vuonna Etelä-Lontoossa järjestetty IMM on kansainvälinen markkinointi- ja media- konferenssi, joka kokoaa yhteen alan nuoria kykyjä. Jo 15. kerran järjestetyn konferenssin tavoitteena on kehittää osallistujien ymmärrystä kansainvälisen markkinointiviestinnän mahdollisuuksista ja haasteista sekä käytännön suunnittelusta. Valtaosa osallistujista saapuu mediatoimistoista, mutta mukana on myös mainostoimistojen, medioiden ja markkinoijien edustajia.