16.4.2005 | Uutisarkisto

Tiedätkö mitä tarkoittavat meseily, Vokal tai bling-bling?

Suomessa asuu varsin trenditietoista nuorta väkeä. Trendejä virtaa maahamme internetin kautta eri puolilta maailmaa. Nuorison alakulttuurit omaksuvat niitä vaivatta omakseen kotimaisilla mausteilla. Media-asiantuntija Tero Honkala sukelsi nuorison alakulttuurien ja trendien pariin. Matkalta kertyi mukaan uutta sanastoa sekä ainakin yksi tekijä, joka yhdistää värikästä nuorisoamme: brandiuskollisuus.

Nuorisokulttuurin ”veteraani” Music Television tuo koteihimme paljon ulkomaisia tuttuja. Aika moni suomalainen nuori tyttö on hyvin perillä siitä, mitä Jessica Simpson osti miehelleen Nick Lacheylle syntymäpäivälahjaksi. Moni suomalainen nuori poika (ja ehkä hiukan vanhempikin) tietää kuka on Xzibit ja mitä hän tekee vanhoille autoille. Näin ne trendit valuvat Suomeen nuorten omaksuttavaksi – vai valuvatko?

Asenteissa alueellisia eroja

Suomalaiset nuoret poikkeavat paljonkin toisistaan. Tämä käy ilmi muun muassa Tutka Nuorisotutkimuksesta. Sen mukaan mainonnalle myönteisimmät nuoret löytyvät isoimmista kaupungeista, kuten Oulusta, Tampereelta ja Turusta. Sen sijaan Keski-Suomessa myönteisesti mainontaan suhtautuvia on paljon vähemmän.

Suvaitsevimmat nuoret asuvat Helsingin seudulta; Pohjanmaalla nuoret ovat vähemmän suvaitsevaisia kuin muualla maassa. Myös harrastuksissa on eroja. Tutkituista nuorista Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan seudulla 23 prosenttia vastaajista sanoi harrastavansa moottoriajoneuvoja, kun taas Turussa niiden parissa pyörii vain 5 prosenttia vastanneista.

Yhtä homogeenistä nuorisoryhmää on maastamme turha hakea. Markkinoijalle tämä merkitsee melkoista haastetta.

Uusia ajanviettotapoja

Viimeisen parin vuoden aikana Messengerin kaltaiset keskusteluohjelmat ovat nousseet nuorten keskuudessa suosituiksi yhteydenpitovälineiksi. ”Nähdään mesessä” on suosittu heitto. Messengerin avulla on mahdollista olla reaaliajassa yhteydessä ystäviin ja vaikka lähetellä samalla kuvia kavereille. Meseily on monissa tapauksissa korvannut perinteiset yhteydenpitotavat, sillä keskusteluohjelmien käyttö on ilmaista.

Bloggaus on saavuttanut hurjan suosion. Bloggaus on yksinkertaistettuna päiväkirjan kirjoittamista nettiin muiden luettavaksi. Suosituinta bloggaus on 13-19-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret bloggaavat elämästään ja omista kiinnostuksen aiheistaan. Miltä kuulostaisi vaikka moottoripyöräilijän blogi?

Shoppailu lisääntyy. Se ei ole enää niinkään ”tyttöjen hommaa”, vaan se on yleistynyt ennen kaikkea poikien keskuudessa. Nuorilla on yhä enemmän valtaa vanhempien kulutustottumuksiin, vaikka omaa rahaa ei välttämättä olisikaan aiempaa enempää käytössä. Eniten vanhempiensa rahoja kuluttaa 17-vuotias ”shoppailuikäinen” nuori.

Mitä miettii pissis?

”Pissis on semmoinen 13-18-vuotias yleensä naispuolinen henkilö, joka hengailee viikonloppuisin kaupunkien keskustoissa. Yleensä näillä yksilöillä on myös harvinaisen kova ääni ja taipumusta yleisillä paikoilla pissaamiseen, muodin perässä juoksemiseen sekä paljon meikkiä ja vetyperoksidillä blondatut hiukset.” Nic: laalaa kirjoitti 4.2.05 klo 16:58.

”Pissikset” eli pissaliisat ja -laurit on yksi nuorison alakulttuuri monien joukossa. Ulkonäköseikkojen lisäksi yhdistäviä asioita ovat tietty tapa puhua, tietty pissisasenne sekä käyttäytyminen. Pelkät Miss Sixty -farkut eivät tee kenestäkään pissistä, vaan titteli on vaikeasti saavutettavissa. Nettisivuilla sanotaan, että oikea pissis harjoittaa asennetta joka päivä, myös perjantaisin 24/7.

Merkkiuskollisuus ennen kaikkea

Amerikassa englanninkielen sanakirja lisäsi viime vuonna sanastoonsa uuden sanan ”bling-bling”. Se juontaa juurensa kassakoneen kilinästä, ja aluksi sillä tarkoitettiin rap-artistien massiivisia koruja. Nyt bling-bling on kokonainen elämäntapa; se kuvaa rap-artistien ja heitä ihannoivien nuorten huikeilevaa elämäntapaa, jossa ei pelätä näyttää ja esitellä merkkituotteita.

Monille alakulttuureille skeittareista hoppareihin, klubbaajista megatrendikkäisiin on yhteistä voimakas brandiuskollisuus omiin merkkeihin. Merkkituotteet ja nuorisobrändit yhdistävät ihmisiä. Tiedätkö sinä, mitä ovat ”mecca, aem kei, Pelle Pelle, Vokal tai Vans”? Nuori hip-hoppari tietää takuuvarmasti ja todennäköisesti hänen päältään löytyy näitä merkkivaatteita. Entä kuulostavatko seuraavat tutuilta: Blind, Osiris, Volcom tai Etnies? Skeittauksen elämäntavakseen omaksunut nuori tietää!

Suomessa on hyvinvoiva hip-hop-kulttuuri ja siinä mukana olevat muodostavat voimakkaan yhteisön. Amerikassa hip-hop-kulttuurin valtavirta suhtautuu äärettömän positiivisesti kaupallisuuteen. Rap- ja hip-hop-biisit vilisevät tuttuja brändejä, eikä kaupallisuudesta tunneta yhtään häpeää. Suomessa asia ei ole vielä niin pitkälle vietyä, mutta tuskin kukaan kiistää Suomen hip-hop-tähtien kaupallista arvoa faneilleen.

Suomalaisuus on nousussa

Muutama vuosi sitten muualla Skandinaviassa, Euroopassa ja laajemminkin jokaisen trendikkään nuoren naisen kenkävalikoimaan kuuluivat australialaiset karvaiset UGG-saapikkaat. Mutta Suomessa niitä ei pahemmin näkynyt. Miksei? 15/30 Researchin trendianalyytikko Tiina Latvan mielestä Ugg-saappaat on hyvä esimerkki siitä, miten Suomessa muokataan trendejä omiin kulutustottumuksiin sopiviksi. Suomessa Ugg-tossut otettiin vastaan ideatasolla: jälleen on mahdollista pukeutua lämpimästi. Täällä ei sitouduttu käyttämään Uggies-brändiä, vaan tilalle otettiin muita muhkeita talvivaatteita. Nyt vanhat kunnon Hai-saappaat ovat tekemässä uutta maihinnousua nuorten ja nuortenmielisten vaatekaappeihin.

Yhä useammat nuoret suhtautuvat äärettömän vakavasti omaan tai oman viiteryhmänsä tapaan elää. Se näkyy niissä valinnoissa, joilla esimerkiksi vaatteita, musiikkia ja viihdettä kulutetaan. Markkinoijille on haaste pysyä näiden nuorien perässä. Perinteiset tavat viestiä eivät riitä nuorten tavoittamiseen, mainonnan lisäksi myös mediasuunnittelun tulee olla luovaa ja interaktiivista. Ei siis kannata imarrella itseään ja kuvitella olevansa samalla aaltopituudella nuorten kanssa, vaan hankkia lisää tietoa tästäkin monipuolisesta kohderyhmästä. Jos määrittelet kohderyhmäksi ”nuoret 16-24-vuotiaat”, tulet todennäköisesti epäonnistumaan. Pelkkä ikä ei siis riitä kohderyhmämääritykseksi, niin heterogeenisestä joukosta on kyse.

Lähteet:
Tutka, Nuorisotutkimus (15/30 Research)
Kansallinen Nuorisotutkimus
www.pissismi.does.it
Image
M&M Europe February 2004

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta