12.2.2006 | Uutisarkisto

Tulevaisuuden kauppa – vapaa-ajan elämyskeskus

Astut tutulle bränditorille ja jo ovella sinulta kysytään, haluaisitko virvokkeita. Samalla kun tilaat cappuccinon mobiililaitteesi vastaanottaa infopaketin, mitä ja milloin olet viimeksi täältä ostanut sekä tiedon siitä kuinka tyytyväinen olet ollut tuotteisiin ja palveluihin. Kuulostaako tulevaisuudelta? Sitä se ehkä onkin. Jakelutiemarkkinointiin erikoistuneen Pointer Groupin toimitusjohtaja Antti Järvinen, suunnittelujohtaja Juho Wallenius sekä Dagmarin BTL-asiantuntija Heidi Jungar uskovat, että tulevaisuuden kaupat ovat elämyskeskuksia, joissa ihmiset viettävät yhä enemmän aikaansa. Siksi ne tarjoavat myös mainostajille uusia mahdollisuuksia kohdata kuluttaja.

Toimitusjohtaja Antti Järvisen mukaan tulevaisuuden myymälät pystyvät tarjoamaan kaivattua ajanvietettä.

– Varsinkin nuoret tapaavat myymälöissä ystäviään, hengailevat, pelaavat pelejä, lukevat sähköpostiaan ja surffailevat netissä internetpisteissä. Jo nyt on todistettu, että mitä pidempään viihdymme myymälässä sitä runsaammaksi ostoskorimme kasvaa tiettyjen tuoteryhmien kohdalla.

Järvinen ennustaa, että tulevaisuuden myymälässä koetaan ja tunnetaan kaikin aistein. Kuluttajat eivät vain kaipaa vaan myös edellyttävät virikkeitä ja elämyksiä.

– Mediamainonnan avulla lataamme sekä tuotebrändeihin että ketjubrändien osto- ja palveluprosesseihin odotuksia, jotka on lunastettava myymälässä. Tulevaisuudessa myymälä on olennainen linkki kaikessa kuluttajien ja tuotemerkkien vuorovaikutuksessa.

Haasteena Järvinen pitää trendien ja viestintätapojen hyödyntämistä niin, että asiakkaille kyetään tuottamaan relevanttia arvoa asiointikokemuksiin. Myymälän haasteena on väkevöittää ostokokemusta entisestään – myymälä voi olla eriyttävä tekijä yhä identtisempien tuotteiden välillä. Järvinen määrittelee neljä tulevaisuuden trendiä:

Visuaalisuus korostuu

– Display- ja myymäläsuunnittelun sekä myymälämarkkinoinnin suuri haaste tulevaisuudessa on ?homo visualis” eli nykykuluttaja, jolla ei ole aikaa eikä innostusta syventyä. Homman pitää siis olla ykkösellä selvä.

 

Oheispalvelut lisääntyvät

– Myymälöistä haetaan tietoa ja konsultaatiota sekä kokonaispalvelua isoihinkin projekteihin, kuten remontointiin ja ruoanlaittoon.

 

Palvelu versus itsepalvelu -asetelma polarisoituu entisestään

– Henkilökohtaisen palvelun pitää olla parasta, mutta itsepalvelun edullisinta.

 

Kauppa sähköistyy: varaston hallinnasta palveluun asti.

Myymälän voima osaksi mediapalettia

Myös Dagmarin Heidi Jungar uskoo, että kuluttajat käyttävät tulevaisuudessa entistä enemmän aikaa shoppailuun.

­- Ostopaikkauskollisuus on ollut laskussa, koska myymälät eivät erotu toisistaan riittävästi. Entä jos pystyisimme tarjoamaan jotain enemmän? Entä jos kuluttaja haluaisi palata myymäläämme yhä uudelleen ja uudelleen?

Jungarin mukaan jo nyt kuluttajien kohtaamisia on ryhdytty suunnittelemaan myymäläympäristöissä entistäkin yksityiskohtaisemmin.

– Tulevaisuuden myymälässä kohtaamiset sarjoitetaan tarkasti kokonaisuudeksi mediastrategian lailla. Tämän päivän mediastrategioissa eri ATL eli above the line -mediat, kuten televisio, radio ja printtimediat, suunnitellaan yhteen niin, että ne saavuttavat asetetut tavoitteet kustannustehokkaasti.

Esimerkiksi Englannissa kauppaketjuista, kuten Tescosta, on kehittynyt varteenotettavia medioita samalla kun valtavassa mediahälyssä muiden medioiden suhteellinen teho on heikentynyt. Myymälät tavoittavat kuluttajat niin hyvin, että vähittäiskauppasektorin ulkopuoliset toimijat, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt, harkitsevat päivittäistavarakaupan myymälöiden hyödyntämistä medioinaan.

– Myös Suomessa tulevaisuuden haasteena on myymälän hyödyntäminen mediana tehokkaammin, mutta ennen kaikkea myymälän voiman kiteyttäminen aktiivisemmin osaksi jokapäiväistä mediasuunnittelua.

 

Ostosreissu vuonna 2010?

Pointer Groupin Juho Walleniuksen mukaan bränditalot tietävät mitä kuluttaja haluaa, tästä esimerkkinä Sukulan tuore rekrytointi rakentamaan HK:sta kuluttajalähtöisempää. Wallenius kannustaa myös suomalaista kauppaa heräämään vastaavaan ajatteluun. Voittajakonsepteja voidaan kehittää myös meillä, kaikkia ei tarvitse tuoda Ruotsista. Entä miten Walleniuksen oma ostosreissu vuonna 2010 jatkuisi cappuccino-kupillisen jälkeen?

– Demografisen profiilini perusteella valittu palveluneuvoja/ tuotekonsultti tervehtii minua kohteliaasti nimeltä. Hän tietää jo, että olen tulossa hakemaan toissapäivänä Espanjassa kokeilemaani vapaa, jota en viitsinyt kuljettaa koneessa vaan varasin sen kotikaupunkiini samaa brändiä edustavaan liikkeeseen. Itse maksaminen on vain välttämätön paha, joten annan nopeasti sormenjälkitunnisteella tiliveloitusluvan päästäkseni aloittamaan keskustelun taimenen kalastuksesta noin seitsemän asteisessa murtovedessä marraskuun alun erikoisolosuhteissa. Tämän takia olen liikkeeseen tullut!

– Saan myös juuri lanseerattavan viehemerkin demo-uistimen sekä liikkeen kanssa yhteistyötä tekevän elämysfirman matkaesitteen Alaskan kalastuslomista. Lähtiessäni vahvistan vielä saapumiseni liikkeen järjestämään maksulliseen kanta-asiakkaiden kalastuskouluun ja päivitän tietoni liikkeen kanta-asiakastietokantaan. Tämä siksi, että he muun muassa suodattavat puolestani kaiken aihepiiriin liittyvän suoramainonnan. Korvaukseksi tiedoistani saan alennuskrediittejä asiakastililleni.

– Ovesta astuessani kainalossani on ”Kalastus ja erä” -lehden tälle liikkeelle kustomoitu erikoisnumero. Kiitän mielessäni keskustan ja Kehien kiristynyttä kilpailua, sillä autoni ohittava lappuliisa vilkaisee tuulilasiani ja huomaa liikkeen aktivoineen ParkIT-päätteeni jo sisään astuessani. Ehdin vielä mukavasti takaisin töihin, jossa minua varmaankin jo odottaa e-mailissa kalastusliikkeen kv-ketjun brändinvartijan lähettämä asiointimukavuusmittaus.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta