22.5.2003 | Uutisarkisto

Tutkimustoiminta on Suomessa edullista

Markkinointiviestinnän tutkimuksia pidetään usein kalliina, vaikka tosiasiassa Suomessa tehtävät tutkimukset kuuluvat Euroopan edullisimpiin. Esimerkiksi jo Ruotsissa tutkimusten hinnat ovat vähintään kaksinkertaiset. Tutkimuskustannukset olisikin hyvä suhteuttaa laajempaan kokonaisuuteen, kuten markkinoinnin kokonaiskustannuksiin. Mutta mikä tutkimuksissa maksaa, mitkä tekijät vaikuttavat yksittäisen tutkimuksen hintaan?

Vuonna 2002 Suomen Markkinatutkimusliiton jäsenyritysten liikevaihto oli 67,7 miljoona euroa. Tarkkaa lukua liiton ulkopuolisten yritysten liikevaihdosta ei ole, mutta alan kokonaisliikevaihto tuskin nousee edes 100 miljoonaan euroon. Summa on vaatimaton verrattuna esimerkiksi mainospanostuksiin.

Yksittäisen tutkimuksen hintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Tutkimuskonsultti Jari Rusasen mukaan ratkaisevaa on se, miten paljon tutkittavasta asiasta on olemassa valmista tietoa.

– Pystytäänkö hyödyntämään olemassa olevia tietokantoja, esimerkiksi Target Group Index -tutkimusta tai onko tarvittava tieto mahdollista hankkia monitilaajatutkimuksen yhteydessä. Vai tarvitaanko erillistutkimus ja kuinka laaja.

Tutkimusmenetelmä vaikuttaa merkittävästi hintaan; henkilökohtaisen haastattelun, puhelinhaastattelun, internet-kyselyn ja ryhmäkeskustelun hinnat poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan.

– Kirje- ja internet-kyselyt ovat edullisimpia menetelmiä, ryhmäkeskustelut ja syvähaastattelut vaativat hieman suuremman panostuksen, vertailee Rusanen.

Kohderyhmän koko määrittelee tarvittavan näytekoon, pieni näyte on luonnollisesti edullisempi kuin suuri. Tavoitettavuus näkyy myös hinnassa; mitä helpommin kohderyhmän tavoittaa, sen edullisemmaksi tutkimus muodostuu. Hinta riippuu toki myös siitä, kuinka paljon ja minkälaisia kysymyksiä tutkimukseen osallistuville esitetään.

Rusanen muistuttaa, että myös tulosten raportointitavalla on vaikutusta hintaan.

– Tarjouspyyntövaiheessa mainostajan on hyvä selvittää, millainen raportointi hintaan sisältyy ja kuinka syvällisesti tulokset analysoidaan. Tehdäänkö graafeja ja yhteenvetoja, johtopäätöksiä sekä suosituksia tulevista toimenpiteistä, vai kokeeko mainostaja pärjäävänsä esimerkiksi pelkillä ristiintaulukoinneilla.

Rusanen uskoo, että mitä syvemmin tulokset analysoidaan, sitä tehokkaammin niitä voidaan hyödyntää ja sitä paremmin ne tarjoavat katetta tutkimuseuroille.

Tutkimustarpeesta riippuen hintojen vaihteluväli on suuri. Ja koska tutkimuksen hinta muodostuu monista eri tekijöistä, voidaan kokonaispanostuksen tarve määritellä tarkasti vasta, kun mainostaja on briefannut tutkijan.

– On tutkimusongelmia, jotka voidaan selvittää parilla tuhannella eurolla, kun taas laajan erillistutkimuksen hinta voi olla kymmeniä tuhansia euroja, haarukoi Rusanen.

Samalla hän korostaa, että tutkimuspalveluja ostaessa kannattaa pitää tärkeimpänä kriteerinä laatua.

– Halvin tieto ei ehkä vastaa tarkoitustaan, eikä kallein tieto ole välttämättä paras.

”Miten ostat tutkimuspalveluja” -sarjan seuraava artikkeli ilmestyy viikolla 24, ja siitä selviää mitä tutkimustietoja jokainen markkinoija tarvitsee ja mitä markkinatutkimukset antavat yritykselle.

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta