29.10.2009 | Uutisarkisto

Työnantaja – sinusta puhutaan, halusitpa tai et.

Ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat täyttivät tänä vuonna 64 vuotta. Suurin aalto siirtyy eläkkeelle vuosina 2012–2015. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat seuraavien 10-15 vuoden aikana suurempia kuin vuosikymmeniin Suomen taloushistoriassa. Talouden heilahtelut vaikuttavat väliaikaisesti kysynnän ja tarjonnan suhteeseen, mutta pidemmällä aikavälillä rekrytointi muuttuu monilla toimialoilla entistä haastavammaksi. Dagmarin Strategy Director Karri Ahonen tarkastelee työnhakijan muuttunutta suhdetta rekrytointiviestintään.

Satutko tuntemaan Minnan? Hän on 37-vuotias myyntineuvottelija suomalaisessa mediatalossa. Minna on korkeakoulutettu, avoin, aktiivinen, kielitaitoinen sekä pomonsa mielestä erinomainen ja hyvää tulosta tekevä työntekijä. Unelmatapaus siis.

Minna on ollut saman työnantajan palveluksessa nyt viisi vuotta, ja pikkuhiljaa mieleen on hiipinyt uusien tuulien hakeminen. Nyt hänelle on tarjottu myyntipäällikön paikkaa isommasta organisaatiosta. Minnan mielenkiinto on herännyt. Nyt hän haluaa lisää tietoa.

Omat kaverit ja verkon keskusteluringit

Minna aloittaa tiedonhaun perinteisellä tavalla, kavereiden kautta. Hän tuntee alaa jo sen verran hyvin, että muutamalla puhelinsoitolla on ensimmäiset arviot potentiaalisesta työnantajasta kasassa.

Minna ei halua levittää työnhakuaikeistaan enempää huhuja alalla, joten hän siirtyy hakemaan lisätietoa potentiaalisesta työnantajasta hakukoneiden kautta. Nopea haku löytää viestiketjun, jossa organisaation aikaisemmat ja nykyiset työntekijät keskustelevat työpaikan johtamiskulttuurista. Kommentteja löytyy puolesta ja vastaan. Minna suodattaa niistä oman näkemyksensä.

Kiinnostava asia on myös tulevan position palkkataso. Verkko kertoo, että Suomi24:n keskusteluissa ruoditaan palkkoja yli 25 000 eri viestiketjun voimin.  Parhaat otsikot keräävät satoja tuhansia lukukertoja ja kirvoittavat satoja ihmisiä kertomaan omasta palkkauksestaan. Saunaillan pikkutuntien palkkakyselyringit ovat siirtyneet verkkoon.

LinkedIn, Facebook

Vauhtiin päästyään Minna etsii tietoa myös muista kanavista. LinkedIn-verkosto paljastaa, kuinka pitkään aiemmat työntekijät ovat viihtyneet kyseisessä myyntiorganisaatiossa, minne he ovat siirtyneet ja minkälaisilla taustoilla Minnan tulevat kollegat ovat omiin paikkoihinsa tulleet.

Välillä Minna vierailee yrityksen omilla rekrytointisivuilla, jotka kaikessa niukkuudessaan eivät juuri tarjoa lisäinformaatiota. Niinpä Minna siirtyy Facebookin. Hän huomaa, että kaverin kaveri on ollut kyseisen myyntiorganisaation palveluksessa pari vuotta sitten ja ottaa häneen yhteyttä Facebookin kautta. Minnan näkemys työnantajasta karttuu kohisten.

Relevantti tieto kaikkien etu

Minnan kannalta sosiaalisten verkostojen avoimuus ja tiedonjaon mahdollisuus on loistava asia. Nyt tästä elämän yhdestä suurimmasta asiasta, työpaikanvaihdosta, on mahdollisuus saada vertaistietoa etukäteen.

Me muutkaan emme ole enää rekrytointi-ilmoitusten korulauseiden varassa, vaan meillä on mahdollisuus skannata työnantajasta hyvinkin tarkkoja tietoja ennen työhaastattelua.
Työnantajan kannalta avoimuus saattaa joskus olla kiusallista. Yksittäiset tapaukset siirtyvät verkkoon laajemman katsojakunnan arvosteltavaksi. Tämä lisää työnhakijan vastuuta erottaa epäolennainen tieto olennaisesta ja huhupuheet faktoista.

Toisaalta työnantajalla on mahdollisuus parantaa faktojen löydettävyyttä ja roolittaa oma näkyvyys sosiaalisissa medioissa. Mikä on se relevantti tieto, jota työntekijä haluaa juuri tässä kohtaa hakuprosessia löytää? Ja millä sosiaalisen median tarjottimella se tulisi tarjota?

Työnantajakuvan pikatesti

Teepä testi: kirjoita Googleen hakusanoiksi oman yrityksesi tai yhteisösi nimi ja sen perään sana työnantajana. Jos vastaukset eivät miellytä tai kommentteja ei löydy lainkaan, on aika miettiä yhdessä sosiaalisten medioiden hyödyntämistä myös rekrytointikärjellä.
65 prosenttia työnhakijoista hakee tietoa yrityksestä jo ennen ensimmäistä haastattelua. Mitä niukempi resurssi työntekijä on (eli mitä parempia ihmisiä haluatte töihin) sitä suuremmalla todennäköisyydellä tietoa haetaan.

Tulevaisuuden voittajia ovat ne työnantajat, joista työntekijät kertovat parhaat tarinat. Paras tapa valjastaa sosiaaliset mediat työnantajamielikuvan vahvistamiseen on yksinkertaisesti olla parempi työnantaja. Seuraavaksi paras tapa on ymmärtää sosiaalisten medioiden rooli työnhakijoiden päätösprosessissa. Tässä jälkimmäisessä me Dagmarissa voimme auttaa.

Kun haluat kehittää työnantajakuvaasi sosiaalisissa medioissa, ota yhteyttä karri.ahonen (at) dagmar.fi

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta