Monissa medioissa on jo ehditty kertoa, että huonekaluliike Vepsäläinen on sisustanut Suomen Big Brother -talon. Muista sarjan yhteistyökumppaneista on julkistettu muun muassa LU Finland, Rautakirja ja EMI Finland.
Tuotesijoittelu ei enää herätä niin suuria tunteita kuin keväällä nähdyn Sillä silmällä -sarjan yhteydessä. Alan viranomaiset ovat suhtautuneet asiaan ehkä yllättävänkin suopeasti. Vaikka Kuluttajavirastossa, Viestintävirastossa sekä Julkisen sanan neuvostossa valmistellaan parhaillaan kannanottoja tuotesijoittelun ja sponsoroinnin rajoista, yleisenä toiveena tuntuu olevan, että pelisäännöt löytyisivät toimijoiden omasta itsesääntelystä.
USA:ssa panostus tuplaantui
USA:ssa panostukset tuotesijoitteluun ovat kasvaneet vuodesta 1999 lähtien keskimäärin 16 prosenttia vuodessa. Tälle vuodelle povataan ennätyksellistä 23 prosentin kasvua. Nopeimmin tuotesijoittelu lisääntyy tv:ssä, jossa se lähes tuplaantui viime vuonna. Arvioiden mukaan tv kahmaisee kaikesta tuotesijoittelusta suurimman osan; elokuvalle jää kolmannes ja muille medioille vajaat kymmenen prosenttia.
MTV3:n Pekka Karhuvaara kertoi 23.7. Helsingin Sanomissa, että lähitulevaisuudessa tuotesijoittelua ryhdytään hinnoittelemaan myös meillä Suomessa. Samaan tapaan kuin ohjelmien sponsorointia. Sekä MTV3:n että Nelosen mainostuloista sponsoroinnin osuus on tällä hetkellä vasta muutamia prosentteja, mutta se kasvaa vauhdilla.
Tehosta vähän tietoa
Tuotesijoittelun toimivuutta ja siihen suhtautumista on tutkittu hyvin vähän. Nielsen Media Research ja Nielsen Entertainment ovat nyt yhdessä kehittäneet tutkimuksen, jonka avulla pyritään arvioimaan tuotesijoittelun tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on selvittää muun muassa mikä vaikutus katsojien ohjelmasuhteella sekä brändin ja tuoteryhmän tuntemuksella on sijoittelun onnistumiseen.
USA:ssa tuotesijoittelu tv:ssä räjähti kasvuun pitkälti reality-sarjojen kautta. Nyt kohistaan brändätystä sisältötuotannosta, jossa markkinoijat tuottavat kokonaisia ohjelmasarjoja. Haasteena on yhdistää kiinnostava sisältö omaan brändiin katsojien hyväksymällä tavalla.
Brändättyä sisältötuotantoa edustavat esimerkiksi Nelosen Gillette World of Sports ja Pepsi Chart Show sekä Music TV:ssä nähty Nokia Fashion House. Nike on tuottanut dokumentin, jossa Lance Armstrong valmistautuu Tour de France -pyöräilykilpailuun. MTV3 tuotti joku vuosi sitten kanavallaan ohjelmia nimeltä Kotilääkäri ja Kaksplus.
Logo pörssikurssien keskellä
Televisio-ohjelmien tuotesijoittelusta innostuneet amerikkalaiset ovat ryhtyneet katsomaan sillä silmällä myös printtiä, jossa maksettu tuotesijoittelu kasvaa kaksinumeroista vauhtia. Businessweekin mukaan esimerkiksi Toyota Motor Corp. on pyytänyt kolmea suurta lehtitaloa selvittämään tuotesijoittelun mahdollisuutta toimituksellisille sivuille.
Tuotesijoittelu uutissivuilla voi alkuun tuntua vieraalta. Mutta nokkela keinot keksii, tästä esimerkkinä ”shadow” placement, jossa brändin logo tai kuva näkyy vesileimamaisesti toimituksellisen tekstin läpi esimerkiksi pörssi- tai sääsivulla.
Perinteisten medioiden lisäksi oman brändin saa nykyisin ujutettua maksua vastaan moneen muuhunkin paikkaan, kuten lauluihin ja näytelmiin – jopa kirjoihin
Joko meillä piankin voi lukea Ulvovaa Vaasan-mylläriä samalla kun kuuntelee Eppujen Fjällräven-repullista hittejä tai miten Kirka pyyhkii surua silmistä Lambi-nenäliinalla?
Lähde: PQ Media