Dagmar

Mediamainontaan panostettiin viime vuonna 1 052,8 miljoonaa euroa eli 1,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Sähköiset mediat pysyttelivät plussan puolella, sanomalehdet ja ammattilehdet sukelsivat.

Sanomalehdet kärsivät erityisesti rekrytointimainonnan vähenemisestä neljänneksellä. Toimialoista erityisesti pankit ja toimistotekniikka vähensivät sanomalehtien käyttöä. Sen sijaan kaupan ja henkilöautojen mainontaa nähtiin lehdissä enemmän.

Sanoma- ja kaupunkilehtien osuus kaikesta mediamainonnasta oli 55 %, joka on 1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sanomalehtiin panostettiin 4,2 % vähemmän, mutta kaupunki- ja noutopistelehtien mainonta kasvoi 6,1 %:lla.

Aikakauslehtien osuus mediakakusta pysyi vakaasti 17 %:ssa, vaikka aikakauslehtiin panostettiin 2,9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialoista suurimmat vähentäjät olivat tele- ja tietotekniikka. Elintarvikkeiden, kosmetiikan ja kaupan mainonta puolestaan lisääntyivät. Yleisölehdet ja asiakaslehdet kasvattivat mainostulojaan, mutta ammatti- ja järjestölehdet painoivat 11 %:n laskulla kokonaiskehityksen miinukselle. Liitteiden suosio jatkoi kasvuaan aikakauslehdissä: liitemainonta kasvoi 19 prosentilla.

Sähköisen mainonnan osuus koko mediakakusta oli 24,7 %. Tästä television osuus oli 19,1 %, radion 4,2 % ja verkkomedian 1,4 %. Television osuus kasvoi 0,8 %:lla ja radion 0,5 %:lla. Verkkomedian pieni kasvu selittyy osin sillä, että mukana on nyt ensimmäistä kertaa luokiteltu mainonta.

Televisiomainonta kasvoi 3,4 %:lla, radiomainonta peräti 10,1 %:lla. Televisiopanostustaan lisäsivät erityisesti kodin elektroniikka, kosmetiikka, lääkkeet ja pankit. Radiomainontaa kauppa, huvit ja elintarvikkeet.

Ulko- ja liikennevälinemainonnan osuus mediakakusta oli 3,2 % ja elokuvamainonnan 0,2 %. Molemmat pysyivät edellisvuoden tasolla. Elokuvamainontaan panostettiin viime vuonna 19,2 % enemmän kuin aiemmin. Ulko- ja liikennevälinemainonnasta puolestaan leikattiin 5 %. Kauppa ja matkailu vähensivät ulkomainontaa, televisio ja pankit taas lisäsivät siihen panostustaan.

Merkkimainonnan määrä pysyi viime vuonna lähes entisellään. Päivittäistavarakaupan mainonta lisääntyi peräti 20 %:lla. Suurella mediajulkisuudella Suomeen saapuneen Lidl-kaupan piti viis välittää mainonnasta, silti se oli viime vuonna kaupan puolella 17. suurin mainostaja.

Elintarvikkeiden toimialalla erityisesti juomien mainonta kasvoi. Ryhmän suurimmaksi mainostajaksi kohosi Hartwall. Moottoriajoneuvojen mainonnasta 2/3 panostettiin sanomalehtiin, suurimpina mainostajina Volvo Auto ja Toyota. Telepalvelujen puolella laajakaistaliittymien mainonta nousi uudeksi ryhmäksi, jossa tapahtui suurta kasvua. Alan suurimmat mainostajat olivat Sonera ja Radiolinja, järeimmän yksittäisen kampanjan toteutti DNA.

Suurimmat merkkimainostajat

2002 2001
Sonera Sonera Radiolinja Nokia Mobile Phones Hartwall Valio Nokia Mobile Phones L’Oreal Finland Volvo Auto Volvo Auto

Mainosvuosi 2002 -tilaisuudessa Suomen Gallup Mainostieto myönsi hyvälle mainosvälineelle tai mainostajalle vuosittain jakamansa palkinnon Radio Novalle, jonka ilmoitustulot kasvoivat viime vuonna 20 %:lla.

Lähde: Mainonnan Neuvottelukunnan tilaama ja Suomen Gallup Group Oy:n tekemä tutkimus mediamainonnan määrästä Suomessa 2002