Verkkokampanja ohjasi sivuillemme 8 000 ihmistä, onko tulos hyvä vai huono? (4.9.2003) |
Dagmarissa seuratuista internet-kampanjoista muodostettu internet-kampanjatietopankki sisältää seurantatietoa yli sadasta kampanjasta vuodesta 2000 alkaen. Tietopankin avulla voidaan esimerkiksi vertailla omia tunnuslukuja toimialan keskiarvoihin.
|
Dagmarin käytössä olevan DART-mainostenhallintajärjestelmän avulla internet-kampanjoiden tunnuslukuja voidaan kerätä vaivattomasti. Kampanjasta saadaan tietää klikkien ja kontaktien määrät, klikki- ja nettoklikkiprosentit sekä verkkomainonnan kautta kampanjasivuille tai verkkopalveluun ohjautuneiden kävijöiden määrät. Samoin kerättyjen kontaktien ja tilausten tai ostojen määrät. – Mikäli verkkomainonnan tavoitteet ovat toiminnallisia eli kohderyhmä halutaan saada tekemään jotain välittömästi, esimerkiksi siirtymään mainoksesta kampanjasivulle tai tilaamaan tuote, on DART erinomainen tapa kerätä tietoa, toteaa verkkomainonnan asiantuntija Minna Leikas. – Silloin mainosten keräämien klikkien määrä sekä esimerkiksi kampanjasivujen kävijämäärä on relevantti mittari kampanjalle. DART antaa tarkkaa tietoa mainontaa nähneiden välittömistä reaktioista, ei vain kampanjan päätyttyä, vaan koko sen ajan. Siten kampanjaan voidaan tehdä muutoksia vaikka kesken kaiken, mikäli esimerkiksi toinen mainosvaihtoehto tuntuu toimivan toista paremmin. Kampanjoista saadut tiedot siirretään Dagmarin Internet-kampanjatietopankkiin, johon on kerätty seurantatuloksia jo kolmen vuoden ajan. – Tietopankista saadaan vertailutietoa siitä, millä tasolla kampanjan tunnusluvut ovat oman toimialan keskiarvoihin nähden. Samoin tietopankki kertoo erilaisten mainosmuotojen keräämien klikkausten määristä ja mainoksien keskimääräisistä klikkausmääristä eri kohderyhmissä, kertoo Minna Leikas. Hän mainitsee esimerkkinä käytettävissä olevasta tiedosta sen, että B2B-kampanjoiden keskimääräinen klikkausprosentti on 0,3 %, kun taas kuluttajakohderyhmille suunnatuissa kampanjoissa se on 1,1 %. Eri mainosmuotojen välillä erot ovat kuitenkin suuret – esimerkkinä tästä voidaan mainita, että päättäjissä hakusanamainonta saa suhteessa enemmän klikkauksia kuin kuluttajakohderyhmissä. – Päättäjien verkonkäyttö painottuu vielä kuluttajiakin voimakkaammin informaation etsimiseen, jolloin hakukoneet korostuvat ensisijaisena tiedonhaun välineenä. Kampanjatietopankin tiedot auttavat esimerkiksi sen määrittämisessä, millainen kontaktimäärä verkkokampanjan tulee tavoittaa, jos tavoitteena on saada kampanjasivuille tai verkkopalveluun tietty määrä kävijöitä. Leikas painottaa, että mikäli verkkokampanjoilla tavoitellaan muutakin kuin välitöntä reaktiota, kannattaa DART-seurantaa täydentää muilla mittausmenetelmillä, esimerkiksi huomioarvotutkimuksilla. |