19.4.2012 | Uutisarkisto

Verkkolehti sitouttaa lukijansa palvelemalla

Aikakauslehtien markkinointimateriaaleissa on perinteisesti puhuttu paljon vahvasta lukijasuhteesta. Lukijoista, joille oma lehti on kuin hyvä kaveri. Sen kanssa viihdytään, nauretaan, surraan, kokeillaan, kokataan, harrastetaan ja viisastutaan. Kaikessa rauhassa, säännöllisin väliajoin ja usein jopa monta kertaa. Mutta voiko verkkolehteen muodostua yhtä läheistä suhdetta? Miten printin koskettavan tuttu tunneside saadaan siirrettyä bittiavaruuteen? Asiaa pohtii Dagmarin Client Manager Tuija Varis.

Muuttuvat elämänvaiheet ovat tyypillisesti tilanteita, joissa myös tiedontarve korostuu. Hyvä esimerkki on lasten syntymä; vanhemmuuteen kasvetaan ja tuolla matkalla tarvitaan neuvoja ja tukea.

Ensimmäisiä toimivia aikakauslehtien nettisaitteja olivatkin kaksplus.fi ja vauva.fi. Ne ovat edelleen viikkokävijämäärien mukaan aikakauslehtien verkkolehtien kärjessä. Pikkuvauvojen äideillä on ikiaikaisia elämää suurempia kysymyksiä, ja vertaistuki on silloin tärkeää. Uusien vauvojen myötä kävijämäärät pysyvät korkeina ja äitien keskustelu verkossa on vilkasta.

Parhaimmillaan verkkolehti täydentää printtilehteä tarjoten aktiivisen keskustelufoorumin – usein printissä alustetuista aiheista. Ja myös toisinpäin, keskustelufoorumeilta saadaan lukijoita kiinnostavaa ja osin heidän tuottamaansakin sisältöä printtilehtiin.

Ajauduitko vai ohjauduitko verkkolehteen?

Internetissä yhä uudet, valtavat tietomäärät ovat yhden napinpainalluksen takana. Moni luulee ajautuvansa vahingossa uusille kiinnostaville sivustoille, vaikka yhä useammin kyse on taitavasti rakennetusta ohjauksesta.

Kun kuluttaja googlettaa vaikkapa reseptejä, hän saattaa päätyä elintarviketuottajien kotisivuille, kotikokki.nettiin tai jonkin naistenlehden verkkosivuille. Lisävaihtoehtoina suosittujen ruokabloggareiden sivut tai googlehauissa korkealle nousevat yksittäiset keskustelut esimerkiksi suomi24.fi:ssä.

Sama ilmiö on havaittavissa monessa muussakin yhteydessä, esimerkiksi sisustamisessa ja puutarhanhoidossa. Tietoa löytyy niin medioiden, maahantuojien kuin sosiaalisten yhteisöjen taholta. Ohjaajan taitavuudesta riippuu kenen sivuille päätyy vuolain kävijävirta.

Naisille suunnattujen verkkolehtien eri lukijoiden viikoittaiset määrät eivät päätä huimaa, kun niitä verrataan vaikkapa iltapäivälehtien viikkokävijämääriin, jotka huitelevat yli kahdessa miljoonassa. Vauvasaittien ja meidänperhe.fi:n jälkeen seuraavaksi isoin selkeästi naisille suunnattu verkkolehti, kotiliesi.fi, yltää parhaimmillaan yli 100 000 eri viikkokävijään. Sinällään huomion arvoinen seikka, koska Kotilieden printtilehden lukijat eivät ole ihan nuoria tyttösiä, eikä sisältönä ole massoja puhuttelevat juorut. Kotiliesi.fi siis nousee hyvin esiin myös googlehauissa ja saa sitä kautta lukijoita, jotka eivät välttämättä tartu printtilehteen.

Uutta tai vanhaa, kunhan sisältö palvelee ajan tarpeita

Oman lempilehden osalta tietää tarkkaan mitä kyseinen lehti tarjoaa. Siellä ovat ne mieleisimmät kolumnit ja aiheet, joiden vuoksi lehteen on mukava paneutua oikein ajan kanssa. Uusien lehtien haasteena onkin lunastaa lupaus kohderyhmälle ennen kuin lehdestä tulee tuttu. Tuoreimpana yrittäjänä aikuisille naisille suunnattu Iiris, joka tavoittelee lukijoiden suosiota näyttävällä lehtilanseerauksella.

Ketterät lehtitalot pystyvät vastaamaan myös ajassa tapahtuviin merkittäviin ilmiöihin, kuten karppaamisen kohdalla huomattiin. Erilaiset lehtien teemanumerot ovat myös arkipäivää, kuten Me Naiset Sport, Ilona Puutarha ja Ilta-Sanomat Piha näin keväällä.

Vahvaa ohjausta ja lisäarvoa lukijoille

Verkkolehden tulee tarjota jotain selkeätä lisäarvoa printtilehdelle, jotta lukijaksi sitoutuisi. Esimerkiksi henkilöhaastatteluja sekä ruoka- tai sisustusjuttuja voisi syventää vaikka videomateriaalilla. Myös lehden sisältöön sopivat blogit, kuten olivia.fi:ssä, tuovat lisäarvoa lukijalle. Mahdollisuus vaikuttaa lehden sisältöön voi aktivoida lukijaa ja antaa tekijöille tärkeätä palautetta.

Verkkolehteen pitää myös osata mennä; ilman vahvaa ohjausta näin ei tapahdu. Printtilehden ohjauksen lisäksi sosiaaliset yhteisöt muodostavat kanavan, jota ei ole vielä kovin paljon hyödynnetty, vaikka varttuneempiakin naisia on Facebookissakin jo satoja tuhansia.

Suomessa on valtavasti laadukkaita naistenlehtiä. Parhaimmillaan hyvä verkkolehti sitouttaa printtilehden lukijoita ja tuo sivustoille uusia tuttavia, jotka eivät tilaa paperilehteä. Parhaimmillaan verkkolehti tulee myös avuksi kovassa levikki- ja lukijamäärätaistelussa.
Suurimmat kodin- ja naistenlehtien printtilehdet

Printtilehden     Verkkolehden
lukijoita              eri kävijöitä*  

                                                 (000)                     (000)

Kodin Kuvalehti                          554                      18
Kotiliesi                                       440                      65
Avotakka                                     432                        3
Me Naiset                                   415                      26
ViherPiha                                    387                       4

 

Suurimmat kodin- ja naistenlehtien verkkolehdet

Verkkolehden     Printtilehden
eri kävijöitä*         lukijoita

                                                     (000)                   (000)

Kaksplus.fi                                   329                      124
Vauva.fi                                        268                      145
Kotiliesi.fi                                       65                       440
Olivialehti.fi                                    48                       135
Demi.fi                                           44                       185

* Eri kävijämäärät vkolla 15/2012
Lähteet: KMT Lukija 2011, TNS Metrix, TNS Gallup

Tuija Varis

Tuija Varis

Lisää aiheesta