Uutiskirjeet ovat verkkomedioiden tiedotteita, joita lukijat voivat tilata medioiden sivustoilta. Kirjeet esittelevät tuoreet uutisotsikot; mikäli jokin niistä kiinnostaa lukijaa, hän voi siirtyä linkin kautta varsinaiselle sivustolle lukemaan lisää. Uutiskirjeet on hyvä tapa pysyä ajan tasalla esimerkiksi omaan alaan liittyvissä ajankohtaisissa asioissa.
Uutiskirjeitä lähettävät erityisesti talousmediat, kuten Kauppalehti, IT-Viikko ja Talentumin verkkomediat (Talouselämä, Tietoviikko, Tekniikka&Talous, Markkinointi&Mainonta, MicroPC).
– Mutta uutiskirjeitä tarjoavat myös harrastuksiin, vapaa-aikaan, elämäntilanteeseen tai kiinnostuksen kohteisiin liittyvät verkkomediat, kertoo suunnittelupäällikkö Minna Leikas. – Esimerkiksi Iltalehti Onlinen päivittäisellä uutiskirjeellä on 23 000 tilaajaa ja Vauva.fi:n vastaavalla 8 500.
Kirjeiden tilaajamäärät vaihtelevat parista tuhannesta lähes sataan tuhanteen. Verkkomedian sisällöstä ja käsiteltävän aihepiirin luonteesta riippuen uutiskirjeitä lähetetään pari kertaa kuukaudessa, kerran viikossa tai kerran päivässä. Pari kertaa kuukaudessa lähetettävä uutiskirje on esimerkiksi matkatoimisto eBookersilla ja monilla sisällöltään harrastuksiin liittyvillä sivustoilla, kun taas useat talousmediat lähettävät vastaanottajalle uutisotsikot sähköpostiin päivittäin.
Mainostajalle uutiskirjeet tarjoavat kohdennetun välineen lähestyä vastaanottajaa.
– Kirjeiden vastaanottajien profiili tiedetään usein hyvinkin tarkkaan, ja mainosviestit voidaan kohdentaa profiilitietojen perusteella. Koska vastaanottaja on itse tilannut kirjeen, on hän yleensä kiinnostunut sen sisällöstä, toteaa Leikas.
Hänen kokemuksensa mukaan uutiskirjeissä toimivat parhaiten mainokset, jotka istuvat hyvin kirjeen sisältöön.
– Kun mainostettava tuote liittyy samaan aihealueeseen kuin kirjeen sisältö, on kirjeen vastaanottaja todennäköisimmin kiinnostunut myös mainoksesta. Usein mainostajan kohderyhmä voi olla hyvinkin tarkasti rajattu ja vaikeasti tavoitettava. Joissain tapauksissa uutiskirje saattaa tarjota mahdollisuuden löytää juuri nämä oikeat kontaktit. Esimerkiksi Golfpisteen uutiskirjeellä on lähes 14 000 tilaajaa, eli sillä tavoitetaan 15 % golfareista.
Uutiskirjeet sisältävät usein tekstin lisäksi kuvia.
– Mainoksen ei kuitenkaan aina tarvitse olla näyttävä, myös tekstipohjaisessa tiedotteessa, esimerkkinä Digitodayn päivittäin lähetettävä tiedote, voi lyhyt ja ytimekäs viesti herättää kiinnostusta.
Mediasta riippuen kirjeissä toimivat hyvin erilaiset ratkaisut.
– Esimerkiksi talousmedioiden uutiskirjeiden vastaanottajat ovat usein päättäjiä tai asiantuntijoita, jotka ovat tilanneet kirjeen sen vuoksi, että siinä uutiset ovat tiiviissä muodossa ja nopeasti luettavissa. Tämä kannattaa ottaa huomioon mainosta suunniteltaessa.
Uutiskirjemainontaa on mahdollista käyttää usealla eri tavalla. Sitä voidaan tehdä verkkokampanjan yhteydessä, jolloin on mahdollista käyttää saman verkkomedian sisällä useita toisiaan tukevia mainosvälineitä, esimerkiksi bannermainontaa ja uutiskirjemainoksia. Toisaalta uutiskirjemainonta toimii hyvin myös muistuttajana varsinaisten kampanja-aikojen ulkopuolella.
Uutiskirjemainokseen on lähes aina mahdollista liittää linkki mainostajan verkkopalveluun tai kampanjasivuille. Mittaamalla klikkausten määrä, nähdään kuinka moni kirjeen vastaanottajista on ollut mainoksesta kiinnostunut ja lähtenyt hakemaan lisätietoa.
– Toisaalta kannattaa muistaa, että mainosta ei välttämättä tarvitse klikata – hyvä mainos voi toimia myös niin, että vastaanottaja näkee viestin jo mainoksesta, eikä hänen tarvitse siirtyä minnekään lisätietoja hakemaan. Mittarina voi siis toimia myös kirjeen vastaanottaneiden eli tavoitettujen kontaktien määrä, toteaa Leikas.
Uutiskirjeiden tarjoajien on muistettava aika ajoin poistaa vastaanottajien joukosta ne tilaajat, jotka ovat lopettaneet sivustolla käymisen, samoin kuin äänestyslipuistakin tutut ”akuankat”.