25.9.2008 | Uutisarkisto

Vieläkö paikallisradion valttina on paikallisuus?

Yli kaksikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun ensimmäinen paikallisradio aloitti lähetyksensä. Nykyisin yhä useampi paikallisradio on ketjuuntunut osaksi isoa mediataloa. Sen myötä ohjelmavirta lähetetään keskitetysti ja paikallisuuden osuus väkisinkin pienenee. Miltä paikallisradio kuulostaa tänään? Mitä yhteneväisyyksiä valtakunnallisilla ja osavaltakunnallisilla asemilla on paikallisradiomaailmaan? Planning Manager Katja Kuittinen vertailee paikallisradioiden asemaa ennen ja nyt.

90-luku ja kansainväliset omistajat toivat Suomeen formaattiradiot. Sen myötä kanavat saivat kirotut soittolistat ja ”Highway to hell” oli valmis. Puheohjelmista siirryttiin ohjelma- ja musiikkivirtaan, ja toimittajat muuttuivat juontajiksi, joiden työnkuvaan lisättiin käsite ”neiti aika”.

Pääkaupunkiseudun paikallisradio Radio Helsinki on alusta lähtien tarjonnut kuulijoilleen puheohjelmia. Kukapa voisi vastustaa Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin filosofisia pohdintoja elämästä, tai perjantain pilaamista kuuntelemalla kanavan suosituinta ohjelmaa nimeltä Paskalista.

Viime aikoina myös muut radioasemat ovat nostaneet puheohjelmat uudelleen esiin. Esimerkiksi valtakunnallinen Radio Nova pyrkii laadukkaalla ja monipuolisella sisällöllään sitouttamaan kuulijoita viettämään pidempiä aikoja taajuudellaan.

Paikallisuus kuulostaa tutulta

Muistatteko vielä Radio Cityn lentävän liikennereportterin Klaude Kopterin? Entä sen kun naapurin kadonnutta kissaa kuulutettiin esiin? Ketjuuntumisen myötä monen paikallisradion taajuudella paikallisuus alkoi väistyä – usein vain aseman nimi ja mainoskatko tarjosivat viitteen radion kotipaikasta.

Paikallisuus on edelleen pop! Esimerkiksi vuoden 2007 alusta SBS:n paikallisesti toimivat Cityradiot muutettiin takaisin paikallisesti juonnetuiksi. Tampereella 957 on radioasema, jonka jokainen manselainen tuntee. ”Ihanan tamperelaista” edustavat Höntän &Toipparin murreuutiset, mainokset ja tietysti se lätkä.

Ketjuuntumisesta huolimatta osa suosituista ohjelmista ja uutisista on haluttu edelleen pitää paikallisina. Omistuspohjasta haetaan kuitenkin synergiaetuja, esimerkiksi Lahden alueen paikallisradion Radio Voiman uutiset tuottaa Etelä-Suomen Sanomat, Radio Helsinki taas tekee tiivistä yhteistyötä NYT Viikkoliitteen kanssa.

Tulevaisuus näyttää, miten kuuntelijoiden arvot ja asenteet muuttuvat. Kuinka oman kylän asiat jaksavat kiinnostaa koko maailman ollessa klikkauksen päässä nettiradioissa ja verkossa.

Idoleita jo ennen Idolsia

Lahden Rytmiradion aikaan Hanski Kinnusen ääni jaksoi valloittaa päivästä toiseen. Radio Cityn vauhdissa taas kasvoivat sellaiset vahvat radiopersoonat kuten Njassa, Norppa ja Mara Moottori.

Osavaltakunnallisen KissFM:n tulo radiomarkkinoille lanseerasi 90-luvun puolivälissä Suomeen vahvan aamushow-kulttuurin. Henkan ja Jennin jutut jaksoivat huvittaa päivästä toiseen. Aamushow muodostui hetkeksi kanavien ykköstuotteeksi.

Laadukkaan sisällön myötä meillä on edelleen vahvoja radiopersoonia. Tutun Njassan voi bongata Valiojoukkoineen Radio Helsingistä. Osavaltakunnallisen Iskelmäradion Timo Virkkulan suosiosta taas kertoo seuraava tarina: toimitus vaihtoi kaupunkia hänen vuokseen. Kun aamulähetyksistä tuttu Virkkula muutti Tampereelta Turkuun ja siirtyi toimituksen taustatehtäviin, kuulijat harmistuivat niin, että heidän painostuksestaan koko aamutoimitus siirrettiin Turkuun – ja mies saatiin taas eetteriin.

Kuluttajien tuottama sisältö

Meillä Heinolassa oli 90-luvun alussa Radio Heinola-niminen paikallisradio. Oli hyvin jännittävää päästä kaveriporukalla tunniksi studioon soittamaan omia levyjä. Ohjelman nimi oli tietysti ”Omat levyt”.

Mediassa puhutaan yhä enemmän kuluttajien tuottamasta sisällöstä. Kuluttajia ohjataan vahvasti verkkoon osalllistumaan kilpailuihin ja toivomaan suosikkejaan taajuudelle. Jos esimerkiksi ihmissuhteet askarruttavat, osavaltakunnallisella Radio Aallolla voi jakaa ongelmansa Tunteiden illassa. Parhaat palat voi ladata jälkeenpäin podcastina.

Vahvistaako globaali lokaalista?

90-luvun lopulla perustettiin RAB Finland Oy kehittämään ja markkinoimaan radiotoimialaa Suomessa. Esimerkiksi hinnoittelu oli aikoinaan varsin kirjavaa. Nykyään radiokenttä on vahvasti yhtenäistänyt hinnoittelupolitiikkaansa. Esimerkiksi valtakunnallinen Radio Nova, kaikki osavaltakunnalliset ketjuradiot ja suurin osa paikallisista radiokanavista käyttävät yhtenäistä hinnoittelutapaa. Radioasema määrittelee perushinnan 30 sekunnin pituiselle mainosspotille ja muiden spottikestojen hinta määritellään indeksitaulukon avulla.

90-luvun rakennemuutoksen seurauksena mediamyynnin painopiste on siirtynyt paikallisradioista ketjuradioihin, jotka lohkaisivat peräti 70 prosenttia vuoden 2007 radioeuroista.

Tulevaisuus näyttää, miten itsenäisesti toimiva paikallisradio pärjää isojen mediatalojen ja lyhyiden toimilupakausien puristuksessa. Muuttuuko radiokanavien sisältö yleensäkin enemmän ohjelma- vai soittolistaperusteiseksi.

Kaikesta huolimatta paikallisradio tai paikallisesti ostettava asema tavoittaa edelleen kuulijoita kohderyhmästä ja alueesta riippuen varsin hyvin. Esimerkiksi Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Oulun seudulla on vahvoja paikallisia toimijoita, joiden asemaa ei ihan hevillä horjuteta.

Korvat kääntyvät nyt pääkaupunkiseudulle, josta on pitkään puuttunut vahva paikallinen toimija; pääkaupunkiseudulla kuuluva Metro FM on luvannut ottaa haasteen vastaan ja aikoo kehittää asemasta aidon stadilaisen kivijalkaradion.

Lähteet:
KRT Finnpanel
RAB Finland Oy
Dagmar Tampere
Radiokanavat
Wikipedia ja Google

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta