18.6.2006 | Uutisarkisto

Viherpeukalointi ja sisustuskärpäset kuuluvat globaaliin megatrendiin

”Kotini on linnani” on yksi Datamonitorin kymmenestä kuluttamisen globaalista megatrendistä. Niin Suomessa kuin muualla kuluttajat ovat entistä voimakkaammin juurtuneet koteihinsa ja perhe-elämäänsä. Kotona viihdytään, ja siellä mielellään harrastetaan pientä arkipäivän hemmottelua – joko perheen tai hyvien ystävien kesken. Kotiympäristön parantamiseen – sisustamiseen, kunnostamiseen ja puutarhanhoitoon – käytetään entistä enemmän rahaa. Dagmarin media- ja kehitysjohtaja Tina Wessman paljastaa, millaisia kuluttajia koti-ihmiset ovat.

Yhtenä kotiin linnoittautumisen keskeisimmistä syistä on pidetty yhteiskunnan turvattomuuden lisääntymistä. Huumeet ja terrori-iskut ovat tehneet ympäristöstä turvattoman eri puolilla maailmaa; meistä suomalaisistakin lähes joka toinen pelkää läheistensä turvallisuuden puolesta.

Samaan aikaan digitekniikka on mahdollistanut kotona tapahtuvan sosiaalisen elämän – kotikoneen ääressä voi jutella ystävien ja sukulaisten kanssa tai osallistua keskusteluun vaikka puutarhanhoidosta. Ja jos kotiin on hankittu kotiteatteri, niin miksi lähteä elokuviin – varsinkin kun voi leffan lomassa pupertaa kotiin tuotua tilauspizzaa?

Minkälaisia linnoja?

Vuoden 2004 lopussa Suomessa oli vajaat 1,2 miljoonaa asuinrakennusta, ja niiden lisäksi lähes puoli miljoonaa kesämökkiä. Vuoteen 1980 verrattuna asuinrakennusten määrä oli kasvanut 38 prosenttia ja kesämökkien peräti 86 prosenttia. Samassa ajassa pinta-ala henkilöä kohden kasvoi vajaat kuusi neliömetriä. Silti Suomen 37 m2 henkeä kohden on alle Euroopan keskiarvon. Väljimmin asuvat tanskalaiset, joilla on käytössään yli 50 neliötä henkeä kohden. Suomalaisia ahtaammin Euroopassa asuvat vain irlantilaiset, kreikkalaiset, portugalilaiset ja espanjalaiset.

Suomen asuinrakennuksista 89 prosenttia on erillisiä pientaloja, ja vain 5 prosenttia on asuinkerrostaloja. Rakennusten jakauma ei kuitenkaan kerro koko totuutta asumismuodosta – kerrostaloon kun mahtuu enemmän väkeä. Suomalaisista asuntokunnista lähes 44 prosenttia asuu kerrostalossa.

Kotiympäristön parantaminen

Kaikki kotiympäristöön fokusoivat aiheet kiinnostavat tällä hetkellä aiempaa enemmän. Tarjolla on sisustus- ja puutarhavinkkejä melkein lehdessä kuin lehdessä, ja televisio on vastannut kysyntään erilaisten sisustus- ja puutarhaohjelmien muodossa. Asumisen, rakentamisen ja puutarhanhoidon lehtien lukijamäärät ovat jo jonkin aikaa olleet kasvussa. Ja tarjolla on myös erilaisia asumiseen liittyviä tapahtumia – kuluvan vuoden aikana niitä järjestetään lähes kolmekymmentä. Kesän tapahtumia ovat muun muassa loma-asuntomessut Lieksassa ja asuntomessut Espoossa.

KMT Kuluttajan mukaan puutarhanhoitoa harrastaa lähes joka kolmas suomalainen ja sisustamista joka kuudes. Minkälaisia ovat nämä kotiympäristönsä parantamiseen aktiivisesti panostavat, kuluttajatrendin etujoukossa kulkevat?

Kotipuutarhuri kiertää kapakat

Viherpeukalointi astuu korostuneesti kuvaan neljänkymmenen ikävuoden rajapyykin kohdalla. Ulkona viihdytään paitsi puutarhan parissa myös luonnossa liikuskellen, kalastellen, marjastaen tai sienestäen huomattavasti keskivertosuomalaista paremmin. Erilaiset ravitsemusliikkeet eivät kuulu suosikkipaikkoihin – huonolla kelillä voi vaikka osallistua kesätapahtumaan tai vaihtoehtoisesti piipahtaa museossa tai taidenäyttelyssä. Näissä kotipuutarhuri saattaa törmätä myös sisustusintoilijaan.

Puutarhanhoitoa harrastaville tuotteiden kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys ovat valttia. Uusiin muotivirtauksiin he suhtautuvat hieman epäilevästi. Pihaan, parvekkeeseen tai puutarhaan investoidaan – joka kolmas käyttää niihin vuosittain yli 250 euroa.

Sisustaja shoppailee

Sisustuskärpänen puraisee puutarhainnostusta aikaisemmin, noin 25 ikävuoden paikkeilla, ja laantuu eläkepäivinä. Sisustusvinkkejä harrastaja hakee netistä, ja uusimmat trendit hän bongailee livenä matkustellessaan. Musiikin kuuntelu on mieluista puuhaa – kotona, konserteissa ja festareilla. Siinä missä puutarhanhoitoa harrastava tuntuu välttävän ravitsemusliikkeitä, niin sisustusharrastaja taas viihtyy niissä kahvittelun, drinkin tai hyvän aterian ääressä.

Shoppailu on sisustusta harrastavalle mieluisaa, ja hän suhtautuu myös keskimääräistä positiivisemmin mainontaan. Hän ostaa itselleen tärkeäksi kokemansa tuotteen hinnasta välittämättä. Sisustamisen lisäksi hän käyttää keskimääräistä enemmän rahaa myös kodinkoneisiin ja kodin elektroniikkaan, tietotekniikkaan ja vapaa-aikaan.

Vaikka puutarhanhoitoa ja sisustamista harrastavat monessa kohtaa poikkeavat toisistaan, niin yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Kulttuuriharrastusten lisäksi ryhmiä yhdistävät keskimääräistä paremmat tulot, lukemisharrastus (sekä lehdet että kirjat) sekä ruoanlaitto ja leivonta. Päivittäisestä liikuntaharrastuksesta huolimatta molemmat kokevat että itselle ei ole tarpeeksi aikaa. Ja molemmat ovat keskimääräistä pelokkaampia läheistensä turvallisuuden puolesta.

Lieksan loma-asuntomessut

Espoon asuntomessut

Lähteet:
–  Tilastokeskus
–   KMT Kuluttaja 2005

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta