YLITYÖT LISÄÄNTYVÄT, SAIRASTAMINEN VENYY (24.12.2003) |
Työn henkinen rasittavuus kasvu on taas saamassa vauhtia, samoin ylityöt. Suomalaisten työpaikoilleen antama arvosana ei kuitenkaan ole huono: keskiarvo on 7,9 ja huonoja arvosanoja antavat vain harvat, kertovat ennakkotiedot vuoden 2003 työolobarometrista. Potkujen saamista vuoden mittaan pitää mahdollisena kahdeksan prosenttia, varmana pari prosenttia palkansaajista.
|
Työpaikat saavat suomalaisilta palkansaajilta kouluarvosanaksi 7,9. Huomattavaa on myös, että huonojen arvosanojen osuus on pieni. Ylityöt ovat samaan aikaan lisääntymässä ja sairauspoissaolot ovat pidentyneet. Tyky-toiminta ja työpaikkakoulutus ovat lisääntyneet, mutta muu työpaikkojen kehittäminen vähentynyt. Näin kuvataan työelämän tilaa tuoreissa vuoden 2003 työolobarometrin ennakkotiedoissa. Barometria varten haastateltiin kaikkiaan 1 254 työssä olevaa palkansaajaa syys-lokakuun aikana. Lähes joka toinen varma työpaikastaan Tutkimuksessa naisten työpaikoilleen antamien kouluarvosanojen keskiarvo jäi hieman alhaisemmaksi kuin miesten. Toimihenkilöiden arvosanoista laskettu keskiarvo taas oli selvästi korkeampi kuin työntekijöiden. Lääneistä alhaisimman keskiarvon saavat Oulun ja Lapin läänit sekä pääkaupunkiseutu. Palkansaajista 45 prosenttia piti työpaikkaansa sekä varmana, kannustavana että sopivana omille voimavaroilleen. Epävarmaa, huonosti motivoivaa ja voimavarat ylittävää työtä tekeviä oli kolme prosenttia. Vaikka puhuttaisiin vain epävarmuudesta ja kannustuksen puutteesta osuus nousee vain viiteen prosenttiin työssä olevista palkansaajista, ennakkotiedot kertovat. Rasittavuus kasvaa taas Työn henkisen rasittavuuden kasvu on hidastunut useiden vuosien ajan, mutta tuoreen barometrin mukaan se on tänä vuonna kääntynyt jälleen nousuun. Sama trendi on nähtävissä ylitöiden kohdalla. Ylitöitä tehdään eniten kunnissa ja yksityisellä palvelusektorilla. Yli puolet on sitä mieltä, että heidän työpaikallaan on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä. Näin ajattelevia on hieman enemmän kuin vuosi sitten. Sairauslomistakin on ehkä lukea viitteitä työhyvinvoinnin heikentymisestä. Sairauspoissaolot ovat pidentyneet. Keskimääräinen pituus kuluvan vuoden aikana oli 14 päivää. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on keskimäärin yksi päivä. Kaikista palkansaajista 41 prosenttia ei kuitenkaan ole ollut vuoden aikana päivääkään poissa oman sairauden takia. Irtisanomisuhka vain vähäisessä kasvussa Työntekijöiden kokemat irtisanomis- ja lomautusuhat ovat lisääntyneet, mutta hyvin vähän. Kaksi prosenttia kaikista työssä olevista palkansaajista pitää varmana, että hänet irtisanotaan tulevan vuoden aikana. Potkuja pitää mahdollisena kahdeksan prosenttia. Irtisanomisuhkaa kokevista pääosa työskentelee yksityisellä sektorilla. Viime vuosikymmenestä poiketen irtisanomisuhkia on eniten pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen läänin alueella. Barometri punnitsee puheita Työministeriön työolobarometrin avulla on seurattu työelämän laadun muutoksia vuodesta 1992 lähtien. Vuoden 2003 työolobarometrissa pyritään aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin arvioimaan suomalaisen työelämän tilaa ja selvittämään, onko tila todella niin huono kuin viimeaikaisten uutisten perusteella voisi ajatella. Arvio työelämän tilasta pohjautuu neljään työhön ja työpaikkaan olennaisesti liittyvään ulottuvuuteen. Ne ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, henkilöstön voimavarat suhteessa vaatimustasoon sekä henkilöstön keskinäinen luottamus, kannustus ja innovatiivisuus työpaikalla. |