Kahden suurimman päivittäistavaran ketjun yhteenlaskettu markkinaosuus on 80 %. Voiko käytännön duopoli-asetelmassa olla todellisia insentiivejä kehittää kulutuskäyttäytymisestä ja puhtaista innovaatioista kumpuavia polkuja eteenpäin? Mutta samaan hengenvetoon pitää myöntää, Alepan virtuaalikauppa yllätti minut. Ei innovaatio, vaan tarraseinien jalkauttamisen nopeus. Copy with bride – itse olisin veikannut Korean Tescon ryydittämän esimerkin ilmestyvän Helsingin leveysasteille vasta 2014.
En silti usko, että suuri markkinaosuus itsessään tuo tarvetta kankeudelle ja jarrua innovaatioille. Valitettavan usein suuri koko tosin reflektoi myös byrokraattisempaa organisaatiota. Ja jossain välissä kuvioon putkahtavaa ITC-järjestelmien vahtia, jonka agenda ei välttämättä enää mahdukaan samaan pöytään liiketoiminnan ja markkinoinnin kehityksen kanssa. ”Hyvät ideat ratkaisevat jälleen”, Ruola siteerasi blogissaan. Ratkaisevat, kunhan myös organisaatiota muistetaan sorvata oikeista kohdista.
Niin, ja tätäkin blogia lukee S- ja K-ryhmienn edustajat. Mitä mieltä olette, pääsenkö kuitille, vai painaako järjestelmä jarrumiehenä?