Kirjoittaja

Roope Ruotsalainen

Hakumäärien vertailu on trivaa ja yleistyksien kanssa on oltava varovainen. Konkreettiset luvut kuitenkin viitoittavat tarkemmin suuntaa: mm. ”ihmisoikeudet” ja ”kunnallisvaalit” termejä haetaan yhtä paljon, ”laki” sanaa taas näihin nähden nelinkertaisesti. ”Eduskunta” on suuri liikennerohmu, mutta jää silti kakkoseksi omalle navalle; ”reseptit” kun repäisevät reilusti yli kymmenkertaisen liikennemäärän hakukoneen liikenteestä.

Mitä tämä sitten kertoo surffailijoista? Tutkija tai tilastotieteilijä pystyisi valottamaan tarkemmin, itse uskon hakumäärien heijastelevan ihmisten kiinnostuksen aiheita suodatettuna verkon käyttötarkoituksilla. Niin tai näin, markkinoija kuitenkin voi hyötyä triviasta. Kaksisuuntaisena välineenä verkko on käytännöllinen väline uida kuluttajan liiveihin tunnustelemaan aitoja mielenkiinnonkohteita, sillä hakumäärien pohjalla on aina jotain. Kun 54 prosenttia hakijoista etsii hyötyä (pankkipalvelut) ja 28 % kouluun ja opiskeluun liittyvää tietoa, ei kaikki liene täysin sohvaperunoita (vaikka 53 % televisio-ohjelmia tunnustaakin hakevansa).

Lähteet: Google Trends, Dagmar Digital kampanjatietopankki, DMI hakukonetutkimus kevät 2007