2.12.2009 | Vanhat blogit

Yhteisöllisyys tulevaisuuden tuotekehityksen avaimena: Case Nokia

Nokian Jussi Mäkinen – titteliltään Marketing Manager, Lead User –  puhui Activearkin seminaarissa 12.11.2009 yhteisöllisyyden hyödyntämisestä tuotekehityksessä. Nokia on hyödyntänyt käyttäjäyhteisöä esimerkiksi N900:n kehityksessä. N900 käyttää ohjelmistonaan Maemoa, joka on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, ja hakkerit (Mäkinen puhuu mieluummin hakkereista kuin nörteistä) ovat kehittäneet Maemoa yhteistyössä Nokian kanssa.

Mäkinen lähti kehittämään yhteisöllisyyttä gradunsa pohjalta.

”Olin kiinnostunut siitä miten hakkerit muuntelivat pelikonsoleita paremmin sopivaan omaan käyttöön ja samalla innovoivat laitteiden kehittäjien bisnesmalleja vastaan (tätä kutsutaan jossain kirjallisuudessa ”parasiittiseksi innovoinniksi”). Muutamien keissien kautta näytti siltä että mitä enemmän hakkerit tuotteita muuntelivat, sitä paremmin ne menestyivät markkinoilla ja mikä kaikista mielenkiintoista, pelikonsolitekijöiden oma tuotekehitys näytti seuraavan hakkereiden innovaatioita pienellä vuoden tai parin viiveellä.”

Mäkisen kiinnostus Nokiaa kohtaan heräsi yrityksen tuotua samaan aikaan markkinoille 770 Internet Tabletin, päätteen joka avulla pääsi nettiin. Hän huomasi sen kiinnostavan hakkereita, ja lähti myymään tutkimusideaa Nokialle seurattuaan ensin tuotekehitystä yrityksen ulkopuolelta. Hän halusi selvittää, olisiko kehitys rinnasteinen pelikonsoleihin – Mäkisen mukaan hakkereiden kiinnostus tuotteeseen ennakoi sen menestystä markkinoilla. Hän myös totesi asian olevan näin.

Mäkinen alkoi jäljittää hakkereita graduaan varten.

”No hauska tarina näistä hakkereista [- -] oli että muutamat niistä itse asiassa olivat töissä Nokialla mutta hakkeroivat vapaa-aikanaan sitten näitä applikaatioita jotka rikkoivat tai olivat ns. ”reverse-engineering”  tavalla tehtyjä peliemulaattoreita tai IM-clientteja. Nämä toivat sellaisia toiminnallisuuksia tuotteisiimme jota Nokia ei voisi tehdä ilman että maksaisimme niiden käyttöoikeuksista erikseen. Se nimenomainen havainto että nämä tyypit olivat Nokian palveluksessa sopi Tanja Kotron Hobbismi-tutkimusten kanssa hyvin yksiin sillä hobbismi perustui siihen että työntekijöiden oma harrastuneisuus vaikuttaa vahvasti tuotekehitysprosessiin.”

Hobbismilla tarkoitetaan työntekijöiden omaa harrastuneisuutta ja Tanja Kotro on tutkinut sitä Suunnon kohdalla. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat saatavilla kaikille, myös yrityksen kilpailijoille. Silti Mäkinen luottaa siihen, että se koituu pitkällä tähtäimellä Nokian eduksi.

”Nokialla ja meidän Maemon kanssa tuotekehitys hakkerien kanssa alkoi hyvin luonnollisesti koska laite perustuu Linuxiin joka on avoin kaikenlaiselle muuntelulle. Yhteistyö meidän käyttäjä/kehittäjäyhteisön kanssa on siis ns. rakennettu tuotteeseen sisään eikä ilman sitä tuotetta pystyttäisi edes tekemään. Tämä tekee tuotteesta siis fundamentaalisti hyvin erilaisen kuin esim. kilpailijamme tuotteet. Kuitenkin se innovointi, joka omasta mielestäni on sitä kaikista mielenkiintoisinta ja jopa hedelmällisintä, tapahtuu kun hakkerit innovoivat meidän omia tai muita alalla olevia vakiintuneita ansaintamallejamme vastaan, sillä näissä ideoissa ja keksinnöissä on uuden ajattelun siemen. Tämänkaltaisten innovaatioiden kääntäminen luomaan täysin uusia liiketoimintamalleja on taiteenlaji jonka luomista olen itse ollut vahvasti ajamassa” 

Käytännön tasolla Mäkinen vetää myös co-creation-projekteja, jossa hakkerit ja muut edelläkävijät kehittävät yhdessä Nokian tuotepäälliköiden sekä designereiden kanssa uusia tuotekonsepteja ja ratkaisuja. Maemo-projekti onkin ollut monessa mielessä pilottihenkinen projekti Nokialle.

”Maemo-organisaatio Nokian sisällä oli kyllä mahtava paikka päästä mukaan aikaisessa vaiheessa, koska siellä monia juttuja tehtiin ensimmäistä kertaa. Samalla oltiin aika avoimia uusiinkin kokeiluihin joten sinänsä mitään erityisen suuria haasteita ei ollut, kunhan ei itse antanut periksi jos jotain halusi tehdä.”

Mäkinen kommentoi, että käyttäjäyhteistyöstä on apua erityisesti uuden luomisessa ja hän näkee markkinoinnin ja tuotekehityksen olevan saumattomasti liitossa.

”Monissa organisaatioissa kuten Nokialla tehdään hyvin paljonkin perinteistä käyttäjätestausta, jossa validoidaan jo tehtyjä ratkaisuja, mutta on ymmärrettävä että tämä on täysin erilainen asia kuin luoda uutta käyttäjien kanssa. Molempia tarvitaan mutta markkinoinnin tehtävä on nimenomaan olla tässä co-creationissa eli uuden luonnissa mukana. Itse sanoisin että organisaatiolta se vaatii nimenomaan sitä että tuotemäärittelyfunktiossa (product management) on mukana myös markkinoinnillista osaamista eikä niin että markkinoijat työskentelevät vain ja ainoastaan omassa markkinointifunktiossa. Tuotemäärittelyfunktion johdolla pitää siis olla pelisilmää ottaa markkinointi mukaan ja samalla olla avoin myös organisaation ulkopuolelta tuleviin ideoihin. ”

Tulevaisuudessa Mäkinen näkee että yhteistyön käyttäjien kanssa kasvamaan yritysmaailmassa. Mutta haasteeksi hän kokee juuri oikeiden verkostojen löytymisen.

”Nokian tietokoneiden kaltaisten tuotteiden kohdalla en itse usko ”crowd-sourcing” malliin  jossa tuotekehitys ulkoisestaan ”massoille” vaan enemmän uskon että tuotekehitykseen pitää saada ulkopuolista osaamista niiltä edelläkävijöiltä (ns. Lead User) jotka pystyvät tuhoamaan vanhaa keksimällä jotain uutta. Haastavaksi homman tekee se että tarvitaan paljon näkemystä ja visiointikykyä jotta edelläkävijäkäyttäjät ja hakkeri-innovaatiot löydetään massojen seasta puhumattakaan siitä että näin löydetyt ideat osataan tuotteistaa ja markkinoida oikein. Toisaalta ne toimijat jotka tämän kaiken osaavat, tulevat uskomani mukaan kehittämään tuotteita ja palveluita jotka radikaalisti muuttavat markkinoita.”

Niin, minne tulevaisuus vie markkinoinnin ja tuotekehityksen? Useissa yrityksissä ajatellaan valitettavasti edelleen niin, että ”me tehdään tämä tuote” ja ”myykää te se”. Ilman että kukaan on kysynyt kuluttajalta, haluaako hän tällaista tuotetta. Siksi olisi hyvä avata korvat ja kuunnella, mitä kiinnostuneet käyttäjät kuiskivat.

Jussi Mäkinen Twitterissä: http://twitter.com/luovanto

(Kursivoidut tekstit ovat sähköpostilla tehdystä Mäkisen haastattelusta.)

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta