23.4.2020 | Verkkopalvelukehitys

Oma media haltuun osa 2: sisältölasso

Sarjan ensimmäisessä osassa Dagmar Driven strategi Sini Liila esitteli koodarikuiskaajan. Toisessa osassa on vuorossa sisältölasso. Sen avulla helpotetaan verkkosivustojen, mainonnan digitaalisten materiaalien, tuote- ja asiakastietojen ja vaikkapa uutiskirjeiden sisällönhallintaa.

Sisältölasso eli content meta data, hallitse ja hyödynnä sisältöjä

”Meillä pitäis olla tästä aiheesta jotain valmiina, en vaan just nyt muista missä…”

 

Sisältölassolla on monta nimeä; itse pidän ”content meta data”-nimityksestä, mutta se voi äkkiseltään kuulostaa turhan tekniseltä tai jollain lailla arkielämää hankaloittavalta. Muutkaan asiaan liittyvät nimitykset eivät tosin kunnostaudu helppouden tunteen levittämisessä: taksonomia, ontologia, content vocabulary.

Onneksi kyse on oikeasti paljon yksinkertaisemmasta asiasta. Jokainen edellä mainituista nimityksistä liittyy aavistuksen eri osaan tai puoleen samaa pakettia.

Sisältölasso on eri aiheiden, tekstien, kuvien ja muiden sisältötyyppien kokoamista niin, että niitä voidaan tarkastella yhdessä ja erikseen. Se on tapa koota jäsennetty tieto siitä, mistä yrityksen omistamassa sisällössä on kyse ja mihin se liittyy.

Näin voidaan mm.

Yhteinen sanasto kaikille, kirjaimellisesti

Yksinkertaisimmillaan sisältölasso on yhteinen sanasto (vocabulary), jonka avulla eri järjestelmät osaavat yhdistää toisiinsa liittyviä asioita. Helpoin esimerkki tästä ovat verkkosivustolla käytetyt tägit; kun jouluaiheinen artikkeli julkaistaan, se merkitään kuuluvaksi luokkaan ’joulu’. Usein luokittelu myös näkyy jollain tavalla sivustolla, joko pienenä linkkinä, jota klikkaamalla voi nähdä kaikki jouluaiheiset sisällöt, tai sitä hyödynnetään sivuston sisäisen haun filtteröinnissä.

Saman ajatuksen voi laajentaa koskemaan paitsi yksityiskohtaisempia luokitteluja ja niiden risteytyksiä, myös eri järjestelmien välistä toimintaa. Tällöin sivuston kävijän ei ole tarpeen edes nähdä luokittelua ns. raakamuodossaan, vaan hän voi nauttia sen hedelmistä mm. onnistuneena personointina ja antaa koneiden hoitaa loput. Lopputavoite on molemmissa sama: lukija, eli usein nykyinen tai tuleva asiakas, löytää itselleen olennaisen tiedon helposti ja nopeasti.

Mitä yhtenäisempi ja loogisempi sanasto on (konekäyttäjälle, eli erilaisille tietojärjestelmille), sen toimivampia sen avulla toteutetut, kävijöille näkyvät lopputuotoksetkin ovat.

Sisällönhallinta helpommaksi

Tulevaisuudessa sivustoa hallinnoi AI, joko yksin tai todennäköisesti yhteistyössä ihmiseditorin kanssa. Toistaiseksi hyödynnetään lähinnä yksinkertaista koneoppimista ja sitäkin rajallisesti. Mutta jo nyt voimme luoda sisällöt niin, että sekä ihmiset että koneet hyötyvät niistä, ja niin, että molemmille voidaan näyttää juuri sellaista informaatiota, jota he parhaiten ymmärtävät – sisältölasso ei siis sulje kumpaakaan ”kohderyhmää” ulkopuolelle, päinvastoin.

Sisältölasson avulla myös manuaalinen sisällönhallinta helpottuu. Kun halutaan tarkistaa, onko jostain aiheesta jo olemassa sisältöä, se voidaan ”lassota” luotettavasti yhteen ilman, että kenenkään tarvitsee muistaa ulkoa, mitä on tuotettu mihinkin ja milloin. Jos sisältömetaa (content meta data) on hyödynnetty kattavasti, on mahdollista samalla tutkia, mitä aiheeseen liittyviä sisältöjä on olemassa, miten ne ovat resonoineet, ja mitä mahdollisesti tarvitaan lisää. Myös vanhentuneiden – tai mielellään vasta piakkoin vanhenemassa olevien – sisältöjen käsittelyä voidaan helpottaa.

Sisältölasso ei liity vain verkkosivustoon. Sen avulla hallinnoidaan myös mainonnan digitaalisia materiaaleja, tuote- ja asiakastietoja ja mm. uutiskirjeisiin tuotettavaa sisältöä.

Tuote- ja asiakastietokannoissa toki tyypillisesti jo onkin vastaavia tietoja (data points), ja uutiskirjeitä personoidaan ja automatisoidaan myös. Sisältölasson tärkein ero näihin on, että se kattaa kaikki edellä mainitut ja silloittaa nekin järjestelmät, jotka muutoin sijaitsevat kaukana toisistaan.

 

 

 

 

Oikea sisältö oikeassa paikassa oikeaan aikaan

Sisältöjen yhdistäminen automaattisesti ja datan pohjalta on arkipäivää (toimiville) verkkokaupoille. Usein yhdistely tehdään niin, ettei yksittäisen sisällöntuottajan tarvitse siitä välittää – eikä hän aina toisaalta voi asiaan vaikuttakaan, vaikka haluaisi. Erilaiset ”saattaisit kiinnostua myös näistä”-lisäykset sivun alalaidassa ovat tuttuja paitsi verkkokaupoista myös -medioista; ”lue lisää” on jo kauan ollut vakio.

Sisältölasson voima ja potentiaali on kuitenkin paljon suurempi kuin pelkkä irtonainen kehotus jatkaa selailua. Parhaimmillaan eri järjestelmät pystyvät sen avulla keskustelemaan keskenään niin, että tarpeellisia sisältöjä voidaan koota ns. lennossa, mikä mahdollistaa paljon alkuperäistä sisältösuunnitelmaa tai käsin tuotettua sisältöä laajemman peiton.

Sisältötekeminen nousee strategiselle tasolle kuin itsestään, ja suunnittelijat ja tuottajat voivat keskittyä määrän sijasta laatuun.

Yksi kävijä on kiinnostunut joulusta reseptien näkökulmasta, toinen haluaa kattausvinkkejä, kolmas koko paketin ja neljäs ainoastaan tietää, mistä saa kinkun nopeasti. Kaikkia heitä voidaan palvella juuri sillä tavalla kuin heille on tärkeintä, kun tiedämme, mikä liittyy mihinkin ja miten, ja missä vaiheessa kävijäpolkua milläkin on merkitystä. Tämä on mahdollista selvittää ja lopulta rakentaa nimenomaan sisältöihin liitettävän metatiedon eli sisältölassojen avulla.

Tämähän on loistavaa, miksei meillä jo ole sisältölassoa?

Tekniikka on jo olemassa, samoin tarve ja business case. Yleisimmät syyt sille, miksei yritys vielä hyödynnä mallia on sen sisäänrakennettu vaatimus organisaatiorakenteen ylittävästä yhteistyöstä sekä vanha tuttu resurssipula.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Vaikka systeemi toimii sitä paremmin, mitä laajempi se on, voi rakentamisen aloittaa yhdestä nurkasta ja edetä orgaanisesti kohti kattavaa kokonaisuutta.

Erinomaisia hetkiä aloittaa käyttöönotto ovat erilaiset uudistukset: verkkosivustouudistus, CRM-järjestelmän uusiminen tai mittava päivitys sekä muutokset tuotetietojen hallintaan yms. Jokainen näistä voidaan suunnitella ja toteuttaa niin, että ko. järjestelmä on joko nyt tai tulevaisuudessa sisältölassoyhteensopiva. Mutta ihan ensin toki tarvitaan itse sisältölasso.

Kuten sanottua, lasso voi olla yksinkertainen sanasto, jota käytetään läpi yrityksen kaikkien toimintojen. Vaikka yksi yksikkö puhuisi ”metsäteollisuuden raaka-aineesta”, toinen ”arboreista ja lignumeista” ja kolmas ”vihreästä kullasta”, jokaisen näihin liittyvän sisältöpalasen taustalla on tieto ”puu”, joka joko näytetään tai piilotetaan lukijalta sen mukaan, mikä kulloinkin hyödyttää tätä eniten.

Content meta datalla on myös mahdollista kuvailla monimutkaisiakin tietoyhteenliittymiä niin, että tiedon käsittely ja hyödyntäminen on saumatonta. Tällöin sanaston lisäksi käytössä ovat erilaiset relaatiot (’is related to’, ’is part of’) ja hierarkiat. Voisi melkein sanoa, että sisältölassoilussa vain taivas on rajana, eikä sekään varsinaisesti ole rajoite.

 

Haluatko ryhtyä rakentamaan omaa sisältölassoa? Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä paras aloituskulma: Sini Liila, sini.liila@dagmar.fi

 

Oma media haltuun -juttusarjassa puhutaan kanavasta, jota yritys itse hallitsee. Vaikka myös sosiaalinen media voidaan laskea tällaiseksi, täysi kontrolli saavutetaan lähinnä omalla verkkosivustolla ja uutiskirjeissä. Ja se kontrolli kannattaa hyödyntää! Omassa mediassa yritys pääsee ääneen juuri niistä asioista, joiden se kokee hyödyttävän asiakkaitaan, ja sillä tavalla kuin itse haluaa.

Katso sarjan muut tähän mennessä ilmestyneet artikkelit: Sivustouudistus tulossa – onhan sinulla jo koodarikuiskaaja?

 

Sini Liila

Sini Liila

Kirjoittaja on tekninen sisällöntekijä, joka optimoi mielellään kaiken - mutta vain järjen rajoissa - ja haluaa osaltaan edistää semanttisen webin toteutumista paitsi sisällön tuottamisen ja optimoinnin myös sen hallinnan näkökulmasta. Hän myös ennustaa, että big data ja sen hyödyntäminen on monelle yritykselle lastenleikkiä big knowledgen, eli massatiedon, hallintaan verrattuna – onneksi AI tulee avuksi tässäkin, jahka maailma vielä hetken kehittyy.

Lisää aiheesta