Kirsi Laakso
Markus ja Mikko kertoivat sarjan ensimmäisessä osassa, kuinka verkkokaupan tilausmäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Uskomme, että tämän poikkeustilan jälkeen verkkokaupoissa asioinnin määrä tulee laskeutumaan vuoden 2019 tasoa selvästi korkeammalle. Verkkokauppa-asioinnin innovaatioiden diffuusiokäyrässä olemme ottaneet ison loikan varhaisesta enemmistöstä myöhäiseen enemmistöön.
Miksi antaa ääni kuluttajalle?
Vaikka verkkokaupoille on kysyntää, kuluttajat eivät välttämättä omaksu jokaista verkkopalvelua. Ja koska verkkokauppa- ja -palveluprojektit ovat isoja investointeja ja vaativat jatkossakin paljon resursseja, on tärkeää tutkia, onko sellaiselle riittävästi tarvetta.
Ennen kuin lähdetään kartoittamaan logistisia vaatimuksia sekä teknologia- ja löydettävyysselvityksiä, on hyvä pysähtyä kysymään kenelle, mitä ja miksi olemme tekemässä.
On hyvä ymmärtää, miten asiakkaat verkkokauppaa käyttävät, mitä he siltä odottavat, millaisista asioista he ovat kiinnostuneita ja mitä asiaa verkkokaupalla ensisijaisesti lähdetään ratkaisemaan asiakkaan näkökulmasta. Tästä puhumme taustoitusvaiheena.
Mitä ottaa huomioon taustoituksessa
Aivan ensimmäiseksi on tärkeää määritellä, ketkä ovat verkkokaupan tulevia käyttäjiä, eli kenelle verkkokauppaa rakennetaan. Kun tämä on selvillä, voidaan pohtia, mihin tämän kohderyhmän tarpeeseen verkkokauppa vastaa, miksi asiakkaat käyttäisivät juuri meidän verkkokauppaamme.
1. Tunnista verkkokaupan tuleva asiakaskunta.
Millainen ryhmä ihmisiä tulisi todennäköisesti käyttämään verkkokauppaa? Keiden haluaisimme käyttävän sitä? Saamme näihin kysymyksiin vastauksia hyödyntämällä sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
Kohderyhmiä vertailtaessa on tärkeää ymmärtää ryhmän rahallinen potentiaali. Sen määrittämiseen tarvitaan myös muita muuttujia, joita voidaan tuottaa tutkimustiedolla.
2. Identifioi tarve, johon verkkokauppa vastaa ja tutki ilmiötä syvällisesti.
Mihin asiakkaitten elämään liittyvään tarpeeseen verkkopalvelumme tuo ratkaisun? Mitä tiedämme tuosta tarpeesta? Näihin kysymyksiin luodaan parhaiten ymmärrystä kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Esimerkiksi online-yhteisössä voidaan käydä keskustelua halutuista aiheista.
Arvokkain anti saadaan silloin, kun yhteisön jäsenet innostetaan keskustelemaan keskenään, ja esiin nousee asioita, joita emme itse olisi osanneet kysyä.
3. Kartoita ilmiön ja toimintamallien mittasuhteet ja merkityksellisyydet
Puhutteleeko kvalitatiivisesti havaittu ilmiö riittävän laajaa asiakaskuntaa vai jääkö se marginaali-ilmiöksi? Tee valinnat verkkokaupan toiminnallisuuksista ja sisällöistä selvittämällä ensin ilmiöiden suuruusluokat. Varmista, että tehdyt valinnat ovat ne kaikista vaikuttavimmat ja suurimmat.
Suuruusluokat saamme luotettavimmin tietoon tutkimalla kvantitatiivisesti esimerkiksi online-yhteisössä esiinnousseita ilmiöitä.
Lopuksi:
Vaikka näinä aikoina on hyvä reagoida vikkelästi, aina välillä kannattaa pysähtyä peruskysymysten äärelle: miksi teemme ja kenelle.
Vetoapua verkkokauppaan -blogisarjan seuraavissa osissa pureudumme syvemmin verkkokaupan muihin vaiheisiin, teknologiavalinnoista sisältöihin sekä siihen, miten autamme kuluttajia löytämään verkkokauppaan.
Haluatko ymmärtää jotain ilmiötä tai kohderyhmää paremmin? Ota yhteyttä, niin rakennamme tarpeisiinne sopivan ratkaisun: kirsi.laakso@dagmar.fi
Katso myös Vetoapua verkkokauppaan -sarjan muut osat:
Oppiva verkkokauppamarkkinointi: paras mittaamisen kokonaisuus myynnin tehostamiseen
Oletko A/B-testannut väärin? Näin kasvatat verkkokaupan myyntiä testaamalla.
Lisävirtaa uuden verkkokaupan asiakasmääriin
RADLYn vinkit verkkokauppiaalle: myynnin parhaat AI-pohjaiset työkalut
Seitsemän uutta vinkkiä sisällöistä, jotka vauhdittavat verkkokauppasi konversioita
Brändiverkkokaupan personoinnin työkalujen ABC
Verkkokaupan rakettinousu käynnisti markkinaosuuksien uusjaon