Tulevaisuuden sisällöt tuotetaan määrittelyllä

Kun katsoo generatiivisia tekoälyjä, fiilikseni on, että olemme juuri saaneet avaimet avaruusalukseen. Kukaan meistä ei oikein osaa ajaa sitä, mutta kaikki osaavat painella nappeja niin, että jotain kivaa tapahtuu.

Automaatio on ollut osa sisältöjen tuotantoa jo pitkään, mutta viimeistään nyt kun tekoäly lyö itsensä läpi kaikilla eri osa-alueilla, tulee sisällöntuotanto muuttumaan pysyvästi. Mutta miten?

Ingressiin viitaten luulen, että kukaan ei osaa vielä vastata tähän. Itse vertaan tekoälyä internetin aikoinaan tuomaan muutokseen. Nyt olemme vaiheessa, jossa käytämme tekoälyä yksittäisten asioiden automatisoimiseen. Sellaisten, joita teimme jo ilman tekoälyä. Seuraavassa vaiheessa löydämme ne uudet asiat, joita emme pystyneet tekemään ilman tekoälyä.

Se on kuitenkin selvä, että sisällöntuotannon näkökulmasta tuotannon tehokkuus tulee kasvamaan eksponentiaalisesti. Sisältöjen määrä kasvaa samassa suhteessa, ja hyvän sisällön arvo nousee entisestään. Tämä on iso mahdollisuus yrityksille.

Mitä jokaisen yrityksen pitäisi juuri nyt huomioida, jotta pystyy hyödyntämään tekoälyn tuomat mahdollisuudet

Tällä hetkellä keskustelu keskittyy ymmärrettävästi paljolti työkaluihin. Tekeväthän ne suorastaan maagisia asioita. On hyvä pitää silmällä, mihin eri työkalut pystyvät, mutta myös muistaa, että ne kehittyvät tällä hetkellä todella hurjaa vauhtia. Uusia sovelluksia julkaistaan kymmeniä joka viikko. Jos mietit “pystyykö joku sovellus asiaan x”, vastaus on: pystyy. Jos ei juuri nyt, niin luultavasti ensi viikolla.

Itse suosittelisin työkalujen lisäksi keskittymään oikeisiin kysymyksiin. Einstein sanoi vapaasti käännettynä “Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma, käyttäisin siitä 55 minuuttia ongelman miettimiseen ja 5 minuuttia ratkaisujen miettimiseen”.

Tekoälyä voi ajatella työkaverina, joka osaa kaiken, mutta tekee vain sen mitä konkreettisesti pyydät. Tekoäly pystyy ratkaisemaan todella haastavankin ongelman sekunneissa, mutta vain jos osaat määritellä ongelman oikein, varmistat että sillä on tarvittava data ongelman ratkaisuun ja kysyt oikeat kysymykset.

• Minkä roolin pyydät tekoälyn ottamaan: luovan ideoijan, jäsentelijän vai oikolukijan?
• Jos se olisi käsikirjoittaja, minkä tyylilajin sille annat?
• Mitä tietoa, esimerkkejä ja promteja se tarvitsee, jotta se voi oivaltaa millaista lopputulosta toivot?
• Mitä kiellät sitä tekemästä ja mitä sen on pakko tehdä onnistuakseen?

Lopulta kokeilemalla löytää parhaat tavat hyödyntää tekoälyä ja vain harjoittelemalla oppii, mikä vie maaliin.

Tässä hurjassa kehitysvauhdissa on myös tärkeää pitää katse pallossa ja keskittyä pohtimaan, mitkä ovat sellaisia asioita, joiden ratkaiseminen voisi tuoda tässä hetkessä tekoälyn avulla sisällöntuotantoon merkittävää kilpailuetua tai kustannussäästöä? Miten roolitetaan ihmiset ja tekoäly toimimaan yhdessä sisällöntuotantoprosessissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tällä hetkellä tekoälykenttä on ”villilänsi”. Sääntelyä on varmasti tulossa ja tekijänoikeusasiat mietityttävät. Nyt on kuitenkin hyvä aika kokeilla rohkeasti ja painella niitä nappeja niin, että paukkuu!

tämän blogin kirjoitti

Tuukka Muhonen

Head of Content Automation

tuukka.muhonen@dagmar.fi

+358451772266

Tuukka on Dagmarin Head of Content Automation, joka työskentelee tuotantojen parissa laajalla skaalalla. Kiinnostuksena teknologian ja erityisesti tekoälyn hyödyntäminen sisältöjen tuotannossa. Tavoitteena asioiden automatisointi laadusta tinkimättä.