BlogiDagmar 03.10.2022

Mitä oppeja Dagmarin strategi poimi Nordic Business Forumista

Markkinoinnin kehittäminen Digitaalinen markkinointi Tekoäly Uudet teknologiat

Nordic Business Forum keräsi kolmen vuoden livetapahtumatauon jälkeen Messukeskukseen yli 7 000 osallistujaa kahden päivän seminaariin. Dagmarin Strategist Nina Honkanen poimi puheenvuoroista strategille kiinnostavinta antia – ja pohti oppien hyödyntämistä arjessa.

Odotukseni olivat erittäin korkealla. Olen osallistunut kerran aiemminkin NBF-tapahtumaan ja muistin hyvin, miten seminaarivihko täyttyi inspiroivien puhujien ajatuksista sekä omaan arkeen jalkautettavista toimenpiteistä.

Mikä sitten herätti tänä vuonna strategin mielenkiinnon – mitkä puheenvuorot jäivät parhaiten mieleeni ja mitä näistä opittua voisi hyödyntää arjessa?

Jitske Kramer – Building a Future-Proof Corporate Tribe

Kramer korosti organisaatioiden tarvetta ns. nuotiopiirikeskusteluille (campfire conversations), joissa kollega kohdataan aidosti avoimin sydämin ja ajan kanssa eikä aina vain suoraviivaisten ja tehokkuuteen pyrkivien työnjakopalavereiden (bullet point meetings) äärellä. Hän nosti esiin myös siirtymäriittien tärkeyden muutostilanteissa. Muutoksissa ja niiden läpiviennin onnistumisessa olisikin hyvä miettiä 3-vaiheinen siirtymä (separation, transition, integration).

“The power of ritual is to create & hold space to rethink the normal.”

Arjen kannalta merkityksellistä: Tätä siirtymäriittien tarvetta muutoksessa voisi peilata tarpeeseen saada ihmiset etätyöjakson jälkeen palaamaan toimistolle. Miten muutosta täydestä etätyöstä hybridimalliin tai ihmisten houkutteluun toimistolle voisi ryhtyä miettimään näiden muutosaskelten kautta? Etätyöhön on totuttu, joten siitä osittainenkin poisoppiminen vaatii muutosta sekä omaan ajatteluun että toimintaan – ehkä jopa jonkinlaista siirtymäriittiä?

Martin Lindstrom – Building a Brand for 2030s

Smashable ja Metacebo olivat Lindstromin puheenvuoron tärkeimmät buzzwordit.

Brändi on ”Smashable” silloin kun se tunnistetaan tiedostamattomallakin tasolla. Termi juontaa juurensa Cokis-pullon muotoilubriifistä, jossa pullolle toivottiin niin vahvaa muotokieltä, että sen pystyy tunnistamaan sirpaleistakin Coca-Cola-pulloksi.

Lindstromin mukaan 85 % kaikesta päivittäisestä tekemisestämme tapahtuu autopilotilla eli sen suuremmin asiaa ajattelematta tai tiedostamatta. Brändin tulee siis olla Smashable, jotta se valitaan autopilotista huolimatta. Brändin on kasvettava niin vahvaksi, että sen tunnistamiseen ei tarvita isolla logoa vaan esim. tietty hetki, väri, ääni, tuoksu tai muotokieli riittää.

Metacebo viittaa placebovaikutukseen metaversumissa. Metaversumissa tapahtuvat, placebon tavoin vaikuttavat asiat tai vaikkapa tapahtumat, jotka muovaavat ajatteluamme tai sitä, miten näemme ja koemme itsemme, kun siirrymme metaversumista fyysiseen maailmaan. Jo nyt on todisteita siitä, että metaversumissa koetut tai aistitut asiat vaikuttavat meihin samalla tavoin kuin vastaavat kokemukset fyysisessä maailmassa. Tästä Lindstrom näytti karun ja aika pelottaviakin ajatuskulkuja herättäneen esimerkin: VR-lasien kautta lehmille uskoteltiin, että ne laiduntavat vehreällä pellolla, mikä sai maidontuotannon kasvamaan – vaikka todellisuudessa lehmät seisoivat tuotantolaitoksen sisällä vierekkäin kytkettyinä.

Lindstrom ennustaa että vuoteen 2030 mennessä miljardi ihmistä käyttää VR laseja päivittäin, samalla tavoin kuin nyt käytetään älykelloja ja langattomia kuulokkeita – metaversumi tulee kohisten – ihan sama onko siihen halukas tai valmis vai ei.

” You can either observe the future – or influence it”.

Kuva 1. Martin Lindstrom – Metacebo

Arjen kannalta merkityksellistä: On hyvä käydä eettistä pohdintaa siitä, miten metaversumi tulee vaikuttamaan kaikkeen mitä ja miten tulevaisuudessa koemme ja teemme. Pohdittavana on myös se, miten varmistetaan brändien muistijälki ns. tiedostamattomalla tasolla eli vahvasti linkittyneenä johonkin tiettyyn termiin, muotokieleen, väriin jne.

Yuval Noah Harari – The Most Important Skills for the Future of Work

Hararin mukaan koneet hoitavat jatkossa kaiken mikä vaatii älyä (intelligence) ja ihmiset keskittyvät töihin, jotka vaativat tunnetta ja tietoisuutta (conciousness).

Harari uskoo, että esimerkiksi luovuus voidaan tulevaisuudessa ulkoistaa koneille. Luovuuden ytimessä on toistuvien kaavojen tunnistaminen ja niiden rikkominen – ja koneet pystyvät helposti tunnistamaan toistuvia kaavoja. Esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ilmeestä voi olla koneille helpompaa kuin ihmisille, koska koneilla ei ole tunteita.

Tulevaisuuden työelämä tulee Hararin mukaan olemaan sarja muutoksia (cascade of changes), jonka vuoksi ihmisten tulee mukautua ja uudelleenkouluttautua usean kerran elämänsä aikana. Tämä vaatii henkisiä voimavaroja eli emotinal intelligence, kuten Harari asian ilmaisee.

“Future of work will be a cascade of changes. People need to reinvent themselves professionally several times during their lives”.

Arjen kannalta merkityksellistä: Lineaarinen oppiminen ei jatkossa aina enää riitä. Nyt onkin tärkeä kääntää katse itseen ja tutkia sekä kehittää omaa mieltä, jotta on valmis tulevaisuuden alituiseen muutostarpeeseen.

Zoe Chance – Matching Behaviors and Intentions

Chance muistutteli puheenvuorossaan mm. markkinoinnin mittarista, jota harvoin käytetään ja tutkitaan. Customer Effort Score mittaa vastausta yhteen kysymykseen – kuinka paljon vaivaa jokin asia, esim. nettitilaus vaati? (How much effort did it take?). Tällä mittarilla on tutkitusti ollut suora yhteys käytettyjen eurojen määrään sekä lojaliteetin rakentumiseen eli uusintaoston todennäköisyyteen.

Tästä esimerkkinä Chance mainitsi mm. Amazonin kyvyn helpottaa ostamista kaikilla mahdollisilla keinoilla, jotta ihmiset palaavat aina ja aina uudestaan Amazonin palveluihin. Amazon onnistuu luomaan mielikuvaa ostamisen helppoudesta, millä on merkittävä rooli uusintaostojen generoinnissa.

Kuva 2. Zoe Chance – Customer Effort Score

Arjen kannalta merkityksellistä: Helppous on varmistettava läpi asiakaspolun. Oston mahdollistaminen kaikissa kohtaamispisteissä ja mikrohetkissä, jolloin asiakkaat ovat viestillesi vastaanottavaisimmillaan (talvella lumihangessa rämpiessään tai syksyn rankkasateessa eteenpäin luoviessaan ihmiset ovat todennäköisesti erittäin vastaanottavaisia kohtaamaan mainontaa ja tarjouksia esim. kaukomatkakohteista). Tärkeintä ja haastavinta lieneekin löytää juuri omalle brändille osuvimmat mikrohetket, jolloin tarve palvelulle/tuotteelle on erittäin korostunutta.

Tänäkin vuonna oli mahtavaa todeta, että monista Nordic Business Forumin puheenvuorosta pystyi nappaamaan omaan arkeen jalkautettavia ajatuksia ja inspiraatiota. Koen että NBF:ssa parasta on juurikin se, että monipuolisella puhujajoukolla on hyvin erilaisia taustoja ja aihealueita lähestytään rohkeasti ja monialaisesti.

tämän blogin kirjoitti

LISÄÄ SISÄLTÖJÄ AIHEESTA