BlogiDagmar 06.05.2021

Markkinoinnin johtaminen 2020- luvulla. Vinkkejä ja parhaita käytäntöjä

Markkinointiviestintä

Markkinoijan työ on tänä päivänä yhä laajempien verkostojen johtamista kiihtyvällä rytmillä. Kokeilukulttuuria ja nopeaa reagointia. Eri osaamisryhmien ammattitaidon sekä tieto- ja kokemuspohjan keräämistä yhteen. Dagmarin asiakkuusjohtajilta kysytään usein vinkkejä ja parhaita käytäntöjä, miten moniosaajatiimit saadaan tekemään sujuvaa ja ketterää yhteistyötä timanttisin tuloksin. Miila Peltonen, Auli Viippola ja Maiju Tunturi-Kolinen varasivat Teams-palaverin ja jakoivat iltapäiväkahvin ajan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään.

PAINOPISTE PERUSTAAN: TEE TAVOITTEET YHDESSÄ, KIRKASTA KAIKILLE

Miila: Markkinoijan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kirkastaa koko tiimille tavoitteet. Vaikka taustalla on selkeät liiketoimintatavoitteet, niitä voidaan ratkaista monin tavoin. Markkinoinnin tavoitteita kannattaa miettiä yhdessä. Oikeiden tavoitteiden määrittely vaatii nykyisin monen eri asiantuntijan ja organisaation erikoisosaamista. Haastetaan toinen toisiamme, kirkastetaan tavoitteet selkeiksi ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ja sidosryhmät voivat allekirjoittaa ne.

Maiju: Tavoitetyö on kriittisen tärkeää koko prosessin onnistumisen kannalta. Siihen kannattaa käyttää aikaa. Usein loppuvaiheen suunnitteluun panostetaan enemmän, vaikka painotus pitäisi olla tukevan perustan luomisessa. Kun esimerkiksi sisäiset sidosryhmät osallistetaan varhaisessa vaiheessa ja tavoitteet määritellään yhdessä, vältytään monilta viime hetken muutoksilta.

Auli: Totta, jos kiirehditään markkinointiviestinnän ratkaisuihin, se voi kostautua moninkertaisena työnä, kun suuntaa joudutaankin muuttamaan. Usein siksi, että ratkaisuja ei voida linkittää tiukasti tavoitteisiin. Tavoitteet eivät saa jäädä liian geneerisiksi. Niiden tulee ponnistaa todellisista löydöksistä, kuten mistä kasvu tehdään, mihin potentiaaliin ja miten pitää vaikuttaa. Ja kun tavoitetyö on tehty hyvin, ratkaisuja on helpompi perustella omassa organisaatiossa. Mielipiteet voidaan aina peilata niitä vasten.

Miila: Samalla tavoin mittaaminen ja tulosten tarkastelukin on tärkeää tehdä yhdessä. Koko tiimi oppii, ymmärtää mihin tulee fokusoida ja voi optimoida jatkuvasti tekemistä. Mittarit ja tavoitetasot ohjaavat päätöksentekoa – kunhan niiden määrä on minimoitu. Montaa mittaria ei voi oikeasti johtaa. Tiimin paras innostaja on yhdessä saavutettu onnistuminen ja menestys – kun saadaan yhdessä tuotettua paras mahdollinen lopputulos.

SOVI YHTEINEN TOIMINTAMALLI, JAA VASTUUT, KESKITÄ OIKEAT OSAAJAT OIKEISIIN PAIKKOIHIN

Miila: Toinen onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä on toimintamalli. Kun verkosto muodostuu monista organisaatioista, joista jokaisella on omat toimintamallinsa, on tärkeää määritellä ja sopia yhteinen toimintaprosessi. Mitä teemme missäkin vaiheessa, ketkä osallistuvat työvaiheeseen ja millainen lopputulos pitää saada. Vastuiden ja roolien kirkastaminen auttaa tiimejä toimimaan yhdessä tehokkaasti. Yksi Dagmarin asiakas määrittelee jo briefissä kumppaneiden tehtävät, kenen vastuulla on mikäkin. Toinen on jalkauttanut toimintamallinsa tehokkaasti läpi oman organisaation ja kaikkien kumppaneiden.

Auli: Mitä laajempi verkosto, sitä helpommin luiskahdetaan tehottomuuteen. Tehdään päällekkäisiä asioita tai liian suurella joukolla. Siksi on varmistettava, että kussakin prosessin vaiheessa on oikeat päättäjät ja osallistujat. Tässä kohtaa voikin aina miettiä; mikä on milloinkin minun roolini? Keskitytäänkö tekemään asioita oikein vai oikeita asioita? Ja kuinka erottaa nämä toisistaan?

Maiju: Tuohon toimii hyvänä apukeinona suhteuttaminen. Mikä on tämän tekemisen ”vipuvarsi”? Kuinka isoa potentiaalia tai mittaria tekeminen heiluttaa vivun toisessa päässä? Kannattaako kaikki esiin nousevat kysymykset ratkoa heti yhdessä? Pienempiä asioita voi siirtää parkkiin myöhemmin, ehkä pienemmällä joukolla ratkottaviksi. Jokaiselle työpalaverille kannattaa ehdottomasti nimetä vetäjä – kapellimestari, joka varmistaa, että tapaamisen tavoitteet täyttyvät.

Maiju: Tehokkuutta lisää myös agenda – mitä tällä tapaamisella halutaan saada aikaan. Agendassa tulee myös pysyä ja huolehtia, että lopputuloksena on vastaukset kysymyksiin. Tämä vaatii joskus aikamoista palaverin johtamista, mutta tehokas tekeminen ei ole luovuuden vastakohta! Selkeät tavoitteet antavat hyvän maaperän ja pohjan ideoinnille. Anna ideoiden nousta ja siirrä ne parkkiin!

Auli: Vaikka toimintamalleihin on valmiita menetelmiä, parempi tutustua erilaisiin menetelmiin ja muokata niistä omalle toiminnalle sopiva. Toimitaanko esim. sprinteissä vai jonkin muun tyyppisellä agendalla. Mallia voi koko ajan parantaa ja muuttaa suuntaa, jos jokin ei toimi.

Auli: Ulkopuolinen fasilitointi on osoittautunut hyväksi keinoksi tukea tiimejä ja tehokasta työskentelyä. Fasilitaattori saa kaikki osallistumaan tasapuolisesti, vie tiimin työtä määrätietoisesti eteenpäin ja pakottaa keskittymään olennaiseen. Erilaisten fasilitointitekniikoiden hallinta, sprinttien ja työpajojen valmistelu sekä tiimien työtapojen kehittäminen vaatii erikoisosaajaa.

Miila: Meillä Dagmarissahan on käytetty paljon fasilitointia etäpalavereissa. Palaute on lähes aina pelkkää kiitosta. Kuten eräs asiakas totesi “Erittäin hyvin strukturoitu kokonaisuus, tosi hyvin organisoitu ja aikataulutettu palaveri. Hyvää ja avointa, aidosti kehittävää keskustelua.”

SOVI YHTEISISTÄ ARVOISTA SEKÄ PALAUTTEEN KERÄÄMISESTÄ, ANTAMISESTA JA VASTAANOTTAMISESTA

Miila: Kun halutaan saada kumppanit toimimaan saumattomasti yhdessä, yhteisten tavoitteiden rinnalle on hyvä luoda tiimin yhteiset arvot; ketä tiimissä on, missä rooleissa, mitkä ovat odotukset yhteistyölle ja miten teemme töitä yhdessä. Pelisäännöt pitää sopia.

Maiju: Esimerkiksi, että tiimissä sallitaan kiittämisen ja kannustuksen lisäksi kritiikki ja kaikki ovat valmiita ottamaan vastaan rakentavaa palautetta – mutta pelkkää arvostelua ei hyväksytä, vaan siihen tulee sisällyttää ratkaisuehdotus.

Miila: Eräässä projektissa loimme heti alkuun tiimin yhteiset arvot ja toimintamallin. Sitouduimme avoimeen ja rohkeaan ajatteluun, tavoitteena nostaa esiin uusia näkökulmia kaikilta. Yksi keskeisistä periaatteista oli se, että työsprintteihin tullaan aina hyvin valmistautuneina ja fokusoituneina. Tiimi määritti yhdessä, mitä tiimiläisiltä vaaditaan ja mitä kukin lupaa tuoda projektiin. Tämä toimi tosi hyvin.

Auli: Moniosaajatiimiä draivaa se, että kaikilla on mahdollisuus rakentaa asiakkaan haasteisiin paras ratkaisu. Ei pohdita kenen rooliin tämä “kuuluisi”, eikä kenen “piikkiin” kunnia tai eurot tulevat, vaan yhteisenä tavoitteena on asiakkaan menestys. Tällainen yhteistyö syntyy avoimuudesta ja luottamuksesta, siitä että kaikilla on aito tahto jakaa osaamistaan ja menestyä tiiminä. Oikein valittu osaajajoukko kykenee ratkaisemaan liiketoiminnan haasteita. Tottakai jokainen haluaisi myydä mahdollisimman paljon omaa osaamistaan, mutta sen ei pidä mennä asiakkaan edun yli.

Auli: Yhteistyön sujuvuutta on myös hyvä mitata säännöllisesti. Näin varmistetaan, että yhteistyölle asetetut tavoitteet toteutuvat ja prosessi toimii kaikkien kannalta halutulla tavalla. Muutaman kerran vuodessa tehtävän laajemman kyselyn lisäksi kannattaa kuunnella ja seurata kommunikoinnin sujuvuutta ja “fiilistä” palavereissa ja workshopeissa.

Miila: On myös erilaisia nopeita palautetapoja, kuten pulssimittaus, jolla saadaan palaute ja fiilis jokaisen projektin työsession jälkeen. Yhdessä rakennetut mittarit ja sovitut toimintatavat ohjaavat toimintaa ja antavat niin asiakkaalle kuin koko tiimillekin mahdollisuuden tarvittaessa puuttua epäkohtiin ja korjata suuntaa – kohti entistä parempaa yhteistyötä.

PARHAAT KÄYTÄNNÖT MARKKINOINNIN JOHTAMISEEN JA YHDESSÄ TEKEMISEEN

  1. ANNA TIEDON KASVAA JA NÄKÖKULMIEN RIKASTUTTAA AJATTELUA.
    Mahdollista avoin tiedon jakaminen ja luo ympäristö, jossa asioita tarkastellaan eri näkökulmista vasten yhteisiä tavoitteita.
  2. OSALLISTA TAVOITTEIDEN JA MITTARIEN RAKENTAMISEEN JA SEURAAMISEEN.
    Haasta kaikki mukaan määrittämään ja arvioimaan markkinoinnin tavoitteet ja mittarit. Seuraamaan tuloksia aktiivisesti, oppimaan ja petraamaan.
  3. SOVI KAIKILLE YHTEISET TOIMINTAMALLIT JA PELISÄÄNNÖT.
    Viritä avoin keskustelu yhteisestä tavasta tehdä töitä. Määritelkää yhdessä toimintamallit, palaverikäytännöt ja alustat sekä selkeät, päätöksentekoa ja priorisointia tukevat toimintatavat.
  4. KEHITÄ JA ANNA MUIDENKIN KEHITTYÄ.
    Johda, arvioi, anna palautetta tiimille ja kehitä yhteistyötä.
  5. FOKUSOI. SIJOITA OIKEA OSAAMINEN OIKEISIIN PAIKKOIHIN.
    Varmista oikeiden osaajien läsnäolo oikeissa vaiheissa. Tunnista kenellä on annettavaa ko. haasteen ratkaisuun.
  6. PÄÄSTÄ INTO ROIHUAMAAN, KERÄÄ IDEAKIPINÄT TALTEEN.
    Anna tiimin innostua ja heitellä villejäkin ideoita. Kerää ideat parkkiin mahdollisia jatkopohdintoja varten.
  7. ONNISTU JA/TAI OPI YHDESSÄ.
    Yhdistä voimat, niin lopputulos on aina parempi. Voitte kokea hienoja onnistumisia ja saada loistavia tuloksia – tai vähintäänkin arvokkaita oppeja jatkoon.

TÄMÄN BLOGIN KIRJOITTIVAT

Miila Peltonen

Business Director

miila.peltonen@dagmar.fi

+358407059301

Auli Viippola

Senior Client Director

auli.viippola@dagmar.fi

+358407075544

Maiju Tunturi

Business Director

maiju.tunturi@dagmar.fi

+358505955440

LISÄÄ SISÄLTÖJÄ AIHEESTA