18.6.2003 | Uutisarkisto

Mitä kirjoja dagmarilaiset suosittelevat suvireppuun?

Mediaviesti pyysi dagmarilaisia kertomaan kirjakesistään, mitkä teokset kuuluvat laiturin laidalle, riippukeinuun ja hiekkarannalle sekä suosittelemaan hyviä lukukokemuksia muillekin.

Moni dagmarilainen on jäänyt tyystin Italian pauloihin. Saapasmaan kieltä taitava Tina Wessman ottaa Italiaan suuntautuvalle lomamatkalleen lukemiseksi Eija Wagerin kirjan Tupaantuliaiset Italiassa.

”Sopinee hyvin maisemiin, vaikka Wagerin järvi onkin Como ja omani Garda.”

Tinan yksi viime kesän hulvattomimmista lukukokemuksista oli Mikael Niemen Populärmusik från Vittula.

”Osa tekstistä ei ehkä avautunut ruotsalaisille, sillä Niemi käyttää myös suomen kielestä peräisin olevia sanoja. Olisi ilmeisesti ollut paikallaan lisätä jonkinlainen sanasto – aivan kuten Tuntemattoman sotilaan ruotsinkielisessä painoksessa.”

”Kaikkien aikojen kornein lukukokemukseni oli Victor Hugon ‘Kurjat‘ Miamissa hiekkarannalla palmun alla toukokuun paisteessa. Kirja aiheutti paksuudellaan suurta ihmetystä sikäläisen hotellin siivoojassa, ja nähtyään kanteen painettuja kuvia kirjan elokuvaversiosta hän totesi: oh, they‘ve written a book about it too…”

Tietopalvelussa työskentelevä Raija-Liisa Ahlgren kuuluu Italian puremiin. Hän suosittelee kaikille vannoutuneille Italian ystäville Patrizia Chenin kirjoittamaa Rosemary and Bitter Oranges.

”Kirja kertoo yläluokkaisen italialaistytön lapsuudesta ennen toista maailmansotaa jossain Italian suurkaupungissa, olisiko ollut Genovassa. Tyttö vietti aikaansa perheen lämminsydämisen keittäjän hoivissa ja oppi samalla huippukokiksi. Muuta en vielä tiedäkään, kun säästelen kirjaa helpottamaan sadepäivien tylsyyttä. Samalla saa kieliharjoitusta, kun lukee englanniksi. Tietääkseni tätä ei ole suomennettu.”

Raija-Liisan listalla on myös Extra Virgin, elämää Ligurian oliivilehdoissa. Äskettäin suomennetun kirjan tekijä on Annie Hawes, englantilaisnainen joka sortui ostamaan talon Liguriasta.

Kolmas Italia-aiheista kirjaa suositteleva on Liisa Pulkkinen.

”Aion lukea ainakin Maeve Binchyn kirjan Italian illat. Teos kertoo Italian kielen opiskeluharrastuksesta eri henkilöiden näkökulmasta, ja se huipentuu yhteiseen Italian-matkaan. Kirja on erinomainen kasvukertomus ihmisistä, joihin Italia ja kielen oppiminen tavalla tai toisella vaikuttavat. Olen lukenut jo tämän kirjan muutaman kerran, mutta aina vaan siihen voi palata – parhaiten lomallani Espanjan auringon alla.”

Mediapäällikkö Arja Mikolan kaikkien aikojen suosikki on Sinuhe egyptiläinen. ”Siinä riittää laiturinnokassa luettavaa! Dekkarit on tietysti myös aina hyvää kesälukemista.”

Myös mediasuunnittelija Päivi Tervo on ihastunut Sinuheen. Sen lisäksi hän suosittelee toista klassikkoa eli J.R.R Tolkienin Taru Sormusten Herrasta.

”Sormusten Herra on aikuisten fantasiakertomus parhaimmillaan – lukemista riittää vaikka koko kesäksi. Teksti on niin tiivistä ja yksityiskohtia vilisevää, ettei sitä aivan hotkaisemalla pysty lukemaan. Sinuhe taas on aina yhtä virkistävä kertaus paitsi ihmisen turhamaisuudesta myös uskomattomasta sinisilmäisyydestä. Tragediaa, mutta mielestäni ennen kaikkea hurttia huumoria, jota Waltari viljelee läpi historiallisen tuotantonsa. Molemmat kirjat voi vallan hyvin lukea parin vuoden välein uudestaan – ne eivät kulu!”

Anne Rämet tunnustautuu Untinen-Auelin Ayla-sarjan ystäväksi. Sarjan kirjoja ovat Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.

”Sarjaan kuuluu jo viisi osaa ja kaikissa on monta sataa sivua, joten ei lopu heti kesken! Juoni tempaa mukaansa ja varsinkin ensimmäiset kirjat kestävät lukemisen useampaankin otteeseen.”

Anne suosittelee myös Seitsemännen portaan enkeliä.

”Frank McCourt kuvailee äärimmäisen kurjaa lapsuuttaan niin omaleimaisella ja hauskalla tavalla, että välillä ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Yksi niistä harvoista kirjoista, joita lukiessani nauran ääneen.”

Interaktiivisiin medioihin erikoistunut Hertta Saarikangas suunnittelee ahmivansa heti ensimmäisenä lomapäivänään Henning Mankellin uuden dekkarin.

”Ostan omaksi, enkä lainaa kenellekään!”

Aurinkoa ottaessa Hertta aikoo lukea kymmeniä muitakin dekkareita.

”Mitä vanhempia, sen parempi. Auringonotto ei ole ihan niin tuskallinen tapahtuma, kun lukee samalla hyvää dekkaria.”

Johanna Wilén ja Sirpa Jaala hehkuttavat Wilbur Smithin romaaneja. Sirpa suosittelee trilogiaa, johon kuuluvat Joen jumala, Kätketyn haudan arvoitus sekä Niilin noita.

”Kirjat kytkeytyvät toisiinsa, joten ne kannattaa lukea ilmestymisjärjestyksessä. Ensimmäinen sijoittuu ajallisesti nykyaikaan, muut kaksi Faaraoiden aikaan.

Sirpan mukaan kirjat sopivat erityisesti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita paitsi historiallisista romaaneista myös jännittävistä juonikuvioista sekä lennokkaasta tekstistä.

Johanna mainitsee Smithin kirjoista myös Velhon, Noidutun safarin ja Norsun laulun.

”Smithin kirjat kuuluvat jokaiseen kesääni. Ne tulee varmasti taas luettua kymmenennen kerran. Smith vie irti arkisista ajatuksista nostattamalla vuoroin tukan pystyyn, kyyneleet silmäkulmaan, puistatuksen selkäpiihin ja roihun rintaan.”

Johanna lukee kesäisin myös markkinointiin liittyvää kirjallisuutta.

”Kesällä on paremmin aikaa ja energiaa perehtyä vaativimpaankin ammattikirjallisuuteen, ja sitten on mukava palata elokuussa töihin pää täynnä uusia ajatuksia.”

Sirpa Jaala lupaa antoisaa lukukokemusta myös Colleen MacCulloughin Troijan laulun lukijoille.

”Se vei kertakaikkiaan mukanaan. Kirja on lähes tuhatsivuinen, mutta silti oli pettymys kun se loppui. Sitä olisi lukenut lisää vielä toisen mokoman.”

Jari Rusanen tutkimusyksiköstä sujauttaa lomareppuun Remestä ja Hotakaista. Saman yksikön Helena Relanti nostaa esiin jo varsinaiseksi kulttikirjaksi kohonneen Havahtumisen.

Havahtuminen-kirjaan on tallennettu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon kuoleman jälkeen hänen New Yorkissa pitämänsä luennot. Teoksen suomennoksesta on otettu jo neljä painosta, mutta yhä uudelleen ne myydään loppuun.

”Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Ne ovat ajattomia elämän perusteiden syväluotauksia: miten löytää ‘minä‘, mitä itsen muuttuminen tarkoittaa?”

Helena muistelee Martti Mäkisalon kuvailleen Havahtuminen-kirjaa Helsingin Sanomissa yhdeksi viime aikojen inspiroivimmaksi ja haastavimmaksi kirjaksi niin mystikoille ja rationalisteille kuin uskovaisille ja ateisteille.

Lähettämön Aaro Alasalmi matkustelee lomillaan paljon, joten kesäisin aikaa ei juuri jää lukemiseen. Sateisina päivinä hän kaivaa esiin jonkin Ken Folletin kirjan tai kirjakerhosta saapuneen teoksen.

”Kotimaassa luen kesälläkin Ilta-Sanomat ja Iltalehden lähes joka päivä – ainakin viikonvaihdenumerot. Lisäksi selailen vanhoja Tekniikan Maailmoja sekä Tuulilaseja. Ja jos sää heittäytyy oikein huonoksi, ryhdyn silmäilemään tulevan talven matkaesitteitä.”

Markus Duncker lähettämöstä aikoo ottaa kahden viikon Kreikan-matkalle mukaan Agatha Christien dekkareita, Tieteen Kuvalehden sekä Douglas Adamsin Sielun pitkä pimeä teehetki -kirjan. 4-vuotiaalle tyttärelle pakataan mukaan Aku Ankan taskukirjoja.

Tampereen Dagmarissa työskentelevä Terhi Turja nostaa esiin Terry Prachettin kirjan Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät. Teos kertoo kierosta Morris-kollista, joka kiertää höynäyttämässä eri kaupunkien asukkaita yhdessä simppelin oloisen pillipiiparin sekä älykkään rottalauman kanssa.

”Hulvattoman hauska tarina ja takuuvarma nautinto jokaiselle vähänkin fantasiakirjallisuuteen kallellaan olevalle.”

Terhi kehottaa tutustumaan myös englantilaisen Robert Holdstockin tuotantoon.

”Kesä on hyvä aika tutustua Holdstockin omaleimaisiin teoksiin, joissa yhdistyvät science fiction ja mytologia. Holdstockin uusin suomennettu teos on Celtika, joka on Merlinin kronikat -sarjan ensimmäinen osa. Mahtavan tarinan ainekset ammentuvat epiikasta ja taikavoimien maailmasta, mutta mukana on aineksia myös Suomen mytologiasta.” Ja kuinka ollakaan, muun muassa Turjan laulusta.

Celtikan lisäksi Holdstockin teoksista on suomennettu Alkumetsä (Mythago Wood), jonka tarinaa jatkavat Holvi metsään, Metsän henget ja Norsunluuportti. Holdstock on kirjoittanut myös fantasiaromaanit Merlinin metsä, Muinaisuuden kosketus ja Kaukaiset kaiut sekä tieteisromaanin Näkevä sokea.

Ei liene suuri yllätys, että Turun Dagmarin Tuire Snällström ja Tuula Kyöstilä suosittelevat mukavaksi ja rennoksi kesälukemiseksi Reijo Mäen dekkareita. Kirjojen tapahtumat kun sijoittuvat Turkuun. Tuula kertoo lueskelevansa kesälomillaan myös H.E. Batesin Oi ihana toukokuu -kirjaa.

”Se on tullut televisiosta sarjana monta kertaa – ja aina se on yhtä ihana, kuten kirjakin.”

Teija Soininen puolestaan pitää norjalaisen Erlend Loen Supernaiivia ehdottomana kesäkirjana. Loen läpimurtoteos on humoristinen kuvaus nuoresta miehestä, joka pohtii olemassaolon mysteeriä tiedotusvälineiden hallitsemassa todellisuudessa. Viime vuonna Loelta julkaistiin teos nimeltä
Tosiasioita Suomesta.

Leena Kallio nostaa esiin kaksi kirjaa: Peter Maylen Vuosi Provencessa ja Bodil Jönssonin 10 ajatusta ajasta.

”Mikä olisi ihanampaa kuin vuosi Provencessa ranskalaisten kotikokkien herkkujen äärellä. Jönssonin aikaa käsittelevä kirja antaa puolestaan juuri lomalle sopivaa pohdiskeltavaa: mitä aika on ja kuinka se säätelee meitä.”

Jos edellä luetelluista kirjoista ei vielä löytynyt sopivaa, kannattaa perehtyä vientiyksikössä työskentelevän Anneli Järnin suosituslistaan. Anneli on intohimoinen laatukirjojen ystävä, joka kehottaa lukemaan uudelleen erityisesti klassikkoja.

”Olen lukenut klassikoja jo nuorena. On ollut mielenkiintoista huomata, miten erilainen lukukokemus syntyy, kun lukee samat kirjat uudelleen hieman aikuisempana.”

Annelin kesäinen kirjamenu:

Arturo Perez-Reverte: Yhdeksäs portti, Flaamilainen taulu, Miekkamestari, Rummunkalvo
Juan Manuel de Prada, Myrsky
Tracy Chevalier, Tyttö ja helmikorvakoru
Thomas Mann, Kuolema Venetsiassa
Kazuo Ishiguro, Pitkän päivän ilta
Shikibu Murasaki, Genjin tarina 1-4 (ensimmäinen japanilainen romaani, kertoo hovineidistä Japanissa 1000-luvulla)
Umberto Eco, Ruusun nimi
Kenzaburo Oe, Hikarin perhe
Isabel Allende, Henkien talo
Per Olof Enqvist, Henkilääkäri

Dagmar

Dagmar

Lisää aiheesta