Kaikenkattavat ruuhkavuodet

Minä elän ruuhkavuosia. Mutta niin tuntuvat elävän kaikki muutkin. Ensinnäkin maailma on ihan sekaisin. Toisekseen työelämässä haetaan uusia tapoja olla. Ja sitten pitäisi vielä pysyä teknologisen kehityksen perässä, tehdä arjen kestäviä valintoja, hoitaa kaamosväsymystä, saada rahat riittämään ja olla positiivisempi.

Tein asiakkaalle vuodelle 2024 strategiaa, jossa halusin kiteyttää ruuhkavuositilannetta. En aiheuttaakseni ahdistusta vaan osoittaakseni, että brändeillä on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti ihmisten elämään. Mahdollisuus luoda yhteiskunnallisesti hyvää ja ehkä siirtää katse pelkistä kasvutavoitteista suurempaan merkitykseen. Tässä kiteytykseni myös teille.

1. Arvon määritelmä

Jotta käynnissä olevasta teknologisesta vallankumouksesta saadaan irti kestävää hyötyä, tarvitaan enemmän tunnetta ja inhimillisiä taitoja.

Toimintaympäristöä ei voi kehittää pelkästä tehokkuuden näkökulmasta, vaan muutosten tavoitteet tulisi määritellä sidosryhmille tuotettavan arvon kautta.

Tarvitaan syvempää ymmärrystä siitä, mitä ihmiset eri rooleissa arvostavat. Tiedon keräämistä kuitenkin hankaloittaa se, että samaan aikaan ihmiset ovat määrittämässä uudelleen sitä, mikä heille tuottaa arvoa.

Käynnissä oleva arvo-odotusten murros vaikuttaa kysynnän muodostumiseen ja siihen, mitä ihmiset nyt ja tulevaisuudessa haluavat brändeiltä. Brändien pitääkin olla valmiita kasvattamaan sosiaalista ja emotionaalista merkitystään, sillä jatkossa ihmiset uskaltavat olla yksilöitä. He tarkastelevat, mitä brändit heille henkilökohtaisesti merkitsevät – eivät sitä, mitä brändit yleisesti yhteiskunnassa edustavat.

2. Vastuullisuuden ristipaine

Ihmiset haluavat tehdä arjessaan vastuullisia päätöksiä, mutta niiden tekemiseen he tarvitsevat tukea tulevaisuuskestävien valintojen suunnannäyttäjiltä.

Tähän asti ihmiset ovat hakeneet tukea yhteiskunnasta ja päättäjiltä, nyt katse on käännetty yritysten suuntaan. Brändien odotetaan toimivan muutosvoimina paremman maailman rakentamiseksi.

Erikoista asiassa on se, että ihmiset eivät luota yritysten kommunikoivan täysin rehellisesti mm. ympäristövastuistaan, usein yritysten uskotaan vain teeskentelevän vastuullisuutta.

Onnekseen yritykset joutuvat pian laatimaan kattavia vastuullisuusraportteja, jolloin vastuullisuuskäytäntöjä on pakko avata avoimesti ja konkreettiset vaikutukset todentaen.

Mutta vastatakseen myös ihmisten kasvaviin odotuksiin, yritysten tulisi lisäksi painottaa jatkuvaa innovaatiota ja mahdollisuuksia, jotka ylittävät välttämättömän vaatimukset.

3. Yksinäisyyden parodia

Vaikka ihmisillä on teknologian ansiosta käytössään enemmän viestintävälineitä ja kommunikoinnin mahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin, sosiaaliset suhteet ovat kriisissä ja ihmiset ovat yksinäisiä.

Informaation tulva on johtanut uupumukseen. Jokainen vertaa itseään muihin ja asiat, jotka ennen tehtiin yhdessä, tehdään nyt rinnakkain ja erikseen. Ihmiset ovat kaukana toisistaan. Ihmisten yksinäisyyttä lisäävät erityisesti yllättävät muutokset elämäntilanteissa ja avun hakeminen on vaikeaa.

Ihmisten yksinäisyys voi näyttäytyä myös yrityksille haasteena, kun arjen tilanteissa käytetään entistä vähemmän ihmisiä yhteen tuovia palveluita tai yhdessä kulutettavia tuotteita.

Jälleen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Monilla brändeillä onkin jo hyvät mahdollisuudet edistää yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tukea ihmisiä yksinäisyyttä aiheuttavissa elämäntilanteissa. Brändit voivat esimerkiksi tuoda yhteen samankaltaisissa tilanteissa olevia ihmisiä, auttaa asiakkaitaan entistä kattavammin elämän muutostilanteissa sekä aktiivisesti innovoida uusia palveluita ja tuotteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiksi.

Uuden vuoden kynnyksellä brändien on kysyttävä itseltään, millaista arvoa tarjoamme asiakkaillemme ja onko se sellaista, jota he myös odottavat saavansa. Katse on nostettava omasta navasta merkityksellisempiin asioihin.

Brändin rooli on nyt ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin.

*Lähde: Punainen Risti. Tutkimusraportti: Yksinäisyysbarometri 2023. Taloustutkimus.
Tekstissä inspiraationa käytetyt lähteet: Dagmarin Muuttuva kuluttaja- tutkimus 2023 ja Mintel 2023, Global Consumer Trends.