10 kysymystä visuaalisen ilmeen uudistamisesta

Visuaalinen ilme on yrityksen vaate, joka kaipaa aika ajoin kevyttä puhdistusta, pientä tuunausta tai kokonaan uuteen vaihtamista. Milloin, miksi ja millaisella prosessilla visuaalinen ilme kannattaa uudistaa? Mitä sen tulee kattaa ja mihin uudistajien on hyvä varautua. Kysymyksiin vastasi Dagmar Storiesin Saara Majanne, joka suunnitteli Dagmarille uuden ilmeen osana Aalto yliopiston taiteen maisterin tutkinnon lopputyötään.

1. Mitä eroa on brändi-identiteetillä, visuaalisella identiteetillä ja visuaalisella ilmeellä?

Näitä erilaisia termejä on käytössä useita, ja niitä saatetaan käyttää arjessa ristiinkin. Esimerkiksi visuaalinen identiteetti ja visuaalinen ilme tai vaikka brändi-ilme tarkoittavat suurin piirtein samaa asiaa: miltä jokin brändi näyttää visuaalisesti ulospäin.

Brändi-identiteetti on huomattavasti laajempi kokonaisuus, joka kattaa kaikki brändin osa-alueet asiakaspalvelukokemuksesta ja tone-of-voicesta brändiväreihin. Brändi-identiteetti rakentuu niin konkreettisista elementeistä kuin subjektiivisemmista osasista. Visuaalinen identiteetti keskittyy nimensä mukaisesti brändin visuaalisiin elementteihin eikä ota varsinaisesti kantaa vaikkapa asiakaspolun eri kohtaamispisteisiin.

2. Mitä kaikkea visuaalinen ilme kattaa?

Visuaalinen ilme sisältää yrityksen logon, brändivärit, typografian, kuvallisen ilmaisun tyylin sekä määritelmän tavasta yhdistää nämä elementit toisiinsa.

Dagmarin uudessa ilmeessä logosta on perinteinen still-versio sekä joustavasti ja erottuvasti digitaalisilla alustoilla käytettävät kineettiset versiot. Brändivärit vaikuttavat vahvoilla punaisen ja vihreän vastapareilla. Monipuolinen typografia mahdollistaa niin näyttävät tekstipohjaiset elementit kuin luettavan leipätekstinkin. Leikkisät geometriset kuviot yhdistettynä tummanpuhuvaan ja dramaattiseen valokuvaan luovat mielenkiintoisen yhdistelmän, ja palapelimainen kokonaisuus yhdistää vastakohdat toisiinsa: mukana on uutta ja vanhaa, leikkisää ja vakavaa.

3. Milloin ja kuinka usein yrityksen visuaalinen ilme kannattaa uudistaa?

Ilmettä ei kannata uudistaa jatkuvasti, jotta brändin rakennuksessa tärkeät elementit muotoutuvat tunnetuiksi ja yhtenäisiksi. Aika ajoin joko visuaalisuuden pieni raikastaminen tai suurempikin muutos kuitenkin kannattaa. Ilmemuutoksen taustalla voi olla useita asioita.

Dagmarin kohdalla uudistuksen tekee ajankohtaiseksi päivitetyt strategiset linjaukset, yhdistyminen mediatoimisto Voiton kanssa sekä edellisen ilmeen uudistamisesta vierähtänyt vuosi jos toinenkin. Vanha ilme kaipasi myös yhtenäistämistä selkeämmäksi kokonaisuudeksi sekä visuaalisen konseptin kirkastamista.

4. Millaisella prosessilla visuaalinen ilmeuudistus onnistuu parhaiten?

Ilmeuudistus vie aikaa eikä sen kanssa pidä hosua. Kokonaisvaltaiseen visuaalisen ilmeen uudistukseen on hyvä varata kuukausia, ei viikkoja. Prosessin etenemisestä kannattaa tehdä kaikille osapuolille mahdollisimman selkeää, jotta työ edistyy yhteisymmärryksessä.

Dagmarin uutta ilmettä suunniteltiin ja kehitettiin keväästä lähtien, johtoryhmän aktiivisella tuella.

5. Miten pidetään huoli siitä, että visuaalinen ilme ei jää irralliseksi, vaan tukee strategisia tavoitteita?

Ennen uuden ilmeen suunnittelua tulisi aina tehdä perusteellinen pohjatyö, jolloin suunnittelija tutustuu toimeksiantoon huolellisesti. Esimerkiksi brändin strategia, arvot ja kilpailijakenttä on tunnettava ennen suunnittelutyön aloittamista. Visuaalisuuden tulee pohjata vahvasti brändin ytimeen eikä jäädä vain pintapuolisiksi kauniiksi kuviksi.

Dagmarin uusi ilme kuvastaa tiivistetysti sitä energiaa ja dynaamisuutta, jolla Dagmar kuljettaa kohti parempaa asiakaskokemusta. Toimimme välittäjänä ja oikean väylän löytäjänä nostaen asiakkaittemme markkinointia seuraavalle tasolle.

6. Yksi inhoaa pinkkiä, toinen haluaa vain värikuvia, kolmas kääntää kaiken calibriksi; miten ilmeuudistuksen päätöksenteko saadaan nousemaan tykkäystason yläpuolelle?

Visuaalisesta kulttuurista puhuttaessa tulee aina pitää mielessä asioiden subjektiivisuus, koskaan ei voi miellyttää kaikkia. Ilmeen elementtejä tuleekin miettiä siitä näkökulmasta, mikä kyseisessä tapauksessa toimisi parhaiten. Mitä ilmeellä halutaan viestiä, ja miten kaikista elementeistä kootaan tasapainoinen kokonaisuus. Toki kaikki luova tekeminen on jollain tavalla sidonnaista aikaan, paikkaan ja tekijöihinkin, mutta näkökulman pääpaino tulisi olla tavoitteissa ja brändin kohderyhmässä. Suunnittelija pääsee harvoin suunnittelemaan itselleen, mikä päätöksentekijöidenkin olisi hyvä muistaa.

7. Miten liike määritellään osaksi ilmettä?

Nykyaikainen mediakenttä tukee vahvasti liikkuvan kuvan mahdollisuuksia. Jotta voi pysyä mukana esimerkiksi sosiaalisen median nopeassa muutostahdissa, on tärkeää miettiä myös visuaalisen identiteetin liikkuvia elementtejä. Nykypäivä, saati tulevaisuus, ei ole staattinen. Liike on oleellinen osa ilmettä.

Dagmarin ilmeeseen liike on integroitu mm. kineettisen logon joustavaan käyttöön ja vahvasti liikettä hyödyntävään typografiaan.

8. Kuinka laajaksi ja millaiseen muotoon visuaalinen ”manuaali” kannattaa rakentaa?

Graafinen ohjeisto voi toimia itsenäisesti tai osana laajempaa brand bookia. Tällainen manuaali tulisi rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti joko kevyeksi ja ketteräksi ohjenuoraksi tai kokonaisvaltaisemmaksi ohjeistoksi. Esimerkiksi selainpohjainen brandbook mahdollistaa reaaliajassa päivittyvän ohjeiston, josta on aina saatavilla viimeisin versio yhden linkin takana.

Dagmarin uusi graafinen ohjeisto on rakennettu Brandpad-alustalle, jossa myös ilmeen liikkuvat elementit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Ohjeistoon voi tutustua täällä: brandpad.io/dagmarGraafinen ohjeisto voi toimia itsenäisesti tai osana laajempaa brand bookia. Tällainen manuaali tulisi rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti joko kevyeksi ja ketteräksi ohjenuoraksi tai kokonaisvaltaisemmaksi ohjeistoksi. Esimerkiksi selainpohjainen brandbook mahdollistaa reaaliajassa päivittyvän ohjeiston, josta on aina saatavilla viimeisin versio yhden linkin takana.

Dagmarin uusi graafinen ohjeisto on rakennettu Brandpad-alustalle, jossa myös ilmeen liikkuvat elementit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Ohjeistoon voi tutustua täällä: brandpad.io/dagmar

9. Mitkä ovat ilmeuudistuksen sudenkuoppia tai mikä unohtuu helposti?

Visuaalinen identiteetti muodostuu monesta erillisestä osasta, jolloin kokonaisuuden hallinta on tärkeää. Lopullisen toteutuksen kanssa kannattaa olla realistinen. Suunnittelun lähtökohtana on usein se täydellinen maailma, joka ei kuitenkaan toteudu oikeasti, oli kyse sitten sisällöistä tai vaikkapa budjetista. Kun ilme on valmis julkaistavaksi, muutoksesta viestimiseen ja uusien materiaalien käytön ohjaamiseen kannattaa varata sitä enemmän aikaa mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse.

10. Voiko visuaalisen ilmeen uudistaa vaiheittain vai pitääkö kaikki elementit uusia kerralla autoteippauksia ja ulkovalokylttejä myöten?

Uuden ilmeen käyttöönotto arjessa ei suju kaiken kattavasti yhdessä yössä, mutta se kannattaa kuitenkin pyrkiä koordinoimaan mahdollisimman yhtenäisesti. Isoissa muutoksissa tietynlainen siirtymävaihe on toki välttämätön. Muutoksesta pitää viestiä selkeästi, ja keskeisimmät tai näkyvimmät elementit kannattaa muuttaa kerralla, sillä eri ilmeiden näkyminen esimerkiksi verkkosivuilla ja sinne ohjaavassa mainonnassa voi olla hyvinkin hämmentävää asiakkaan näkökulmasta.

TÄMÄN BLOGIN KIRJOITTI

Dagmar

dagmar@dagmar.fi

+358 9 693 011