Täl­lai­set Dag­ma­rin 50 en­sim­mäis­tä vuot­ta ovat ol­leet yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jien nä­kö­kul­mas­ta – ”Dag­mar on ol­lut to­del­li­nen tien­rai­vaa­ja”

Intohimo, ihmiset, yhdessä tekeminen, jatkuva uudistaminen, ketteryys ja läpinäkyvyys. Dagmarin toimitusjohtajana työskennelleillä on selvät syyt siihen, miksi yritys on menestynyt viisikymmentä vuotta.

Dagmar sai alkunsa, kun mediatilaa ostanut kymmenen hengen tiimi irtautui omilleen mainostoimisto SEKistä. Vuosien varrella Dagmar on kasvanut yli 200 asiantuntijaa työllistäväksi organisaatioksi.

Viidenkymmenen vuoden aikana Dagmaria on luotsannut vain neljä toimitusjohtajaa. Millainen matka on ollut heidän näkökulmastaan? Mikä on salaisuus sille, että organisaatio on menestynyt kaikki nämä vuodet?

Helge Kreutzman, toimitusjohtaja 1973–1991: ”Dagmar oli aikamoinen alan myllertäjä”

Dagmar sai alkunsa, kun mediatilaa ostanut kymmenen hengen tiimi irtautui omilleen mainostoimisto SEKistä syksyllä 1973.

”Kaikki eivät ymmärtäneet, mistä uudistuksessa oli kyse. Siksi uusi yritys herätti myös epäluuloja ja hämmennystä”, Dagmaria luotsaamaan lähtenyt ensimmäinen toimitusjohtaja Helge Kreutzman kertoo.

Dagmarin myötä puolueeton neutraali taho alkoi keskittyä siihen, miten ja mistä medioista halutut kohderyhmät tavoitetaan. Mainostoimistot saivat keskittyä luovaan suunnitteluun. Mediatilaa ostettiin alusta alkaen eettisesti: asiakas sai Dagmarin neuvottelemat edut hyötynä, ja kaikki oli läpinäkyvää. Tekijöilleen työ oli selvä ylpeyden aihe.

”Tiesimme että teemme oikein, ja se oli vahva draiveri. Vaati rohkeutta nousta alan vallitsevia standardeja vastaan ja luoda liiketoimintaa täysin uudella tavalla. Henkilöt, joiden työ oli ollut aiemmin varsin näkymätöntä, pääsivät uudella tavalla esiin ja kehittämään toimintatapoja.”

Dagmar sai toimia ainakin viisi vuotta ilman kilpailijoita. Sitten muutkin ymmärsivät, millaisesta bisneksestä on kyse.

Kreutzman kertoo kirjoittaneensa vision it-alan kehityksestä aikojen alussa: Uskon, että vielä jonakin päivänä jokaisen dagmarilaisen työpöydällä on oma tietokone.

”Visio kertoo, mistä lähdettiin liikkeelle. Olen todella ylpeä Dagmarin kasvusta. Se ei ollut koskaan itsestäänselvyys, vaan sen puolesta on tehty paljon töitä.”

Leena Paananen, toimitusjohtaja 1991–2001: ”Dagmar on ollut todellinen tienraivaaja”

Leena Paanasesta tuli Dagmarin toimitusjohtaja vuonna 1991. Hän oli tullut suunnittelujohtajaksi 1980 kehittämään Dagmarin tutkimusosaamista. Asiakasymmärrys parani, ja näkemys vaikuttavimmasta markkinoinnista laajeni koko henkilöstön tutkimusorientaation ja sittemmin oman tutkimusosaston avulla.

Asiakkaat luottivat Dagmariin vahvasti.

”Vapautimme asiakkaat keskittymään strategisempiin tehtäviin. Me autoimme markkinoinnin suunnittelussa, kansainvälisissä suhteissa ja hoidimme mediaostamisen joko täyden palvelun periaatteella tai asiakkaan omia medianeuvotteluja tukien ja taustoittaen. Toimimme aina eettisesti: emme koskaan neuvotelleet etuja Dagmarille vaan aina asiakkaille.”

Digitalisaatio otettiin avuksi 90-luvulla.

”Dagmar on yksi niitä harvinaisia yrityksiä, joilla on pitkä lista ykkösiä (The Long List of Firsts). Aloimme käyttää sisäistä sähköpostia ennen kuin se tuli yritysten väliseen käyttöön, kehitimme itse ohjelmistoja ja otimme käyttöön ekstranetpalvelun asiakkaiden tietopalveluun, kampanjoiden hyväksymiskäytäntöön ja raportointiin. Ensimmäisinä rakensimme suorat tietotekniset yhteydet medioiden tilaus- ja laskutusjärjestelmiin. Jo 90-luvulla Dagmar rakensi asiakkailleen ekonometrisia malleja.”

Paananen kertoo, kuinka Dagmar sekä oppi hyviltä asiakkailtaan että koulutti asiakkaitaan ja koko alaa.

”Olimme oman tiemme kulkija ja kehittäjä. Meillä oli halu ja innokkuus oppia uutta murroksen kynnyksellä.”

Paananen on seurannut tyytyväisenä Dagmarin kasvua ja kehitystä.

”Yrityksessä on ollut aina ihmisiä, jotka ovat halunneet kehittyä ja kehittää alan toimintatapoja. Henkilöstö on ollut Dagmarin kehityksen draiveri. Tätä yhteistä muutoshalua ja -iloa olen eniten kaivannut Dagmarista lähdettyäni. Dagmar on ollut todellinen tienraivaaja, ja se on siivittänyt yrityksen menestykseen.”

Tuula Kallio, toimitusjohtaja 2001–2019: ”Ihminen on kaiken toiminnan ytimessä”

Dagmarin kolmantena toimitusjohtajana aloitti Tuula Kallio vuonna 2001. Hän oli toiminut yrityksen markkinointijohtajana vuodesta 1991 vastaten suunnittelu- ja asiakaspalveluryhmistä.

Dagmarin menestyksen suurin tekijä on hänen mukaansa ollut halu jatkuvaan uudistumiseen.

”Toisten on pakko uudistua, mutta dagmarilaisilla on aina ollut aito halu uudistua. Siksi Dagussa ovat viihtyneet parhaiten ihmiset, jotka haluavat oppia uutta. Uusiutuminen on tehty aina asiakkaiden hyväksi: olemme aidosti halunneet parantaa asiakkaan tulosta. Olemme kehittäneet malleja ja lisänneet asiakkaan markkinaymmärrystä. Olemme kasvattaneet rohkeasti etukenossa digitaalisen markkinoinnin erityisosaajien joukkoa nähden tulevaisuuden tarpeet. Sama koskee analytiikka- ja teknologiaosaajia.”

Uudistuminen vaatii jatkuvaa opettelua, minkä vuoksi Dagmarissa on haluttu panostaa ihmisten kouluttamiseen.

”Esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksista koulutettiin kaikki, ei vain muutamaa tiimiä. Ketään ei rajattu tiedon ulkopuolelle. Asioita on aina tehty yhdessä; ei niin, että johtoryhmä päättää, vaan kaikki on otettu pohtimaan ja kehittämään asioita. Yhdessä tekeminen on luonut yhteishenkeä”, Kallio näkee.

Kallion mukaan Dagmarissa on aina haluttu toimia ennen kaikkea vastuullisesti.

”Dagmarissa asiakkaiden eteen tehdään aina se, mitä kulloinkin luvataan – rohkeasti, innolla ja näkemyksellisesti. Yhteistyökumppaneita arvostetaan, kukaan ei menesty yksin. Niin asiakastyössä kuin henkilöstön johtamisessa toiminnan ytimessä on aina ihminen.”

Krista Elopuro, toimitusjohtaja 2019–: ”Intohimo ja menestys kulkevat käsikädessä”

Dagmarin tämänhetkinen toimitusjohtaja Krista Elopuro kiteyttää syyt siihen, miksi yrityksen menestys on ollut vahvaa jo 50 vuotta: parhaat työntekijät, huikeat asiakkaat ja inhimilliset omistajat.

”Suurin syy ovat meidän ihmisemme: Dagussa on aina tehty hommia ja kehitetty osaamista yhdessä. Meillä on vahva yhteishenki, ja me aidosti autamme toisiamme. Meillä on asiakkaita alalta kuin alalta. Myös omistajilla on iso merkitys: Salomaan perheellä on sydämen sivistystä, joka säteilee yrityksen arkeen asti. He sanovat aina, että sitä tulee tehdä, mihin kokee intohimoa. Juuri intohimoa olemme saaneet toteuttaa”, Elopuro sanoo.

Elopuro tuli taloon 2006. Hän muistaa omilta alkuajoiltaan esimerkin työntekijöiden osallistamisesta.

”Uutena työntekijänä pääsin heti mukaan yrityksen strategiasessioihin, joissa porukalla mietimme, mihin suuntaan ala on menossa ja mitä asiakkaamme tarvitsevat tulevaisuudessa.”

Digitalisaatio kasvoi Elopuron ensimmäisten Dagmar-vuosien aikana vauhdilla, ja talon digitiimi tuplaantui vuosittain. On monia asioita, joiden hän kokee vahvasti vaikuttaneen Dagmarin menestymiseen.

”2010-luvun tienoilla pohdimme, palkkaammeko data scientisteja. Palkkasimme ensin yhden ja sen jälkeen lukuisia muita. Samaan aikaan laajensimme osaamistamme sisältöpuolelle ja markkinoinnin teknologiaan. Ne olivat oikeita päätöksiä. Yhdistelmä kokeneista generalisteista ja syväosaajista on varmistanut, että olemme pysyneet kehityksessä mukana ja ottaneet aina vain isompia harppauksia siinä, että voimme tehdä asiakkaillemme tehokkainta markkinointia.”

Entä miten tästä eteenpäin? Miten Dagmar menestyy myös seuraavat 50 vuotta?

”Samalla reseptillä kuin tähänkin asti: uskomalla ihmisiin, asiakkaisiin ja suomalaisiin yrityksiin. Rakentamalla hyvää työyhteisöä ja -kulttuuria, joka viime kädessä ratkaisee yrityksen menestyksen. Teemme jatkuvasti skenaarioita tulevaisuuden suhteen, jotta pysymme hereillä ja ketterinä. Uskon, että myös jatkossa intohimo ja menestys kulkevat käsi kädessä.”