Julia Isoniemi

Dagmar Storiesin Lead Strategist, intohimotyöläinen, entinen uutistoimittaja. Rakastaa strategisesti mietittyjä ja merkityksellisiä sisältöjä, jotka tavoittavat yleisönsä. Vapaa-ajalla hehkuttaa liiaksi talvipyöräilyn ja viileässä metsässä patikoimisen ihanuutta.

Jos tekoälyllä tuotetun tekstin muokkaaminen on jo nopeampaa kuin ihmisen kirjoittaman tekstin parantelu, miltä näyttää sisällöntuotannon lähitulevaisuus? Dagmar Storiesin Lead Strategist Julia Isoniemi pohtii kysymystä – yhdessä tekoälyyn pohjautuvien työkalujen kanssa.

Tavallisesti artikkelin suunnittelua ei kannata aloittaa otsikon pohtimisesta, mutta teen sen nyt: mikä olisi hyvä otsikko blogikirjoitukselle tekoälyn avulla suunnitellusta ja tuotetusta sisällöstä? Olisiko se jokin näistä:

  • “Tympiikö työ, haluatko lisää rahaa? On aika tavata tekoälyn tuottama sisältö”
  • “Tekoälyllä suunniteltu ja tuotettu sisältö, joka todella toimii”
  • “Näin suunnittelet ja tuotat merkityksellistä sisältöä tekoälyn avulla”

Jokainen näistä otsikoista on tekoälyä hyödyntävän työkalun suunnittelema ja tuottama. Minun työni oli ainoastaan syöttää työkalulle kolme sanaa englanniksi:

’tekoäly’, ’sisältö’, ’tuotanto’

ja tekstigeneraattori loi minulle noin 40 varsin kelpoa englanninkielistä otsikkoaihioita.

Olisin myös helposti voinut pyytää työkalulta kokonaisen jäsennellyn blogitekstin tai hakukoneiden suosiman ns. lista-artikkelin aiheesta. Tämän olisin saanut vain syöttämällä generaattoriin parisen riviä tekstiä, jonka olisin ennen tätä kääntänyt Google Translatorilla englanniksi.

Kun Guardian suunnitteli ja tuotti näin syyskuussa 2020 artikkelin ”Robot wrote this entire article. Are you scared yet, human?” toimitussihteerin kommentti oli, että

”tekoälyn tuottaman tekstin editoiminen oli jopa nopeampaa kuin ihmisen kirjoittaman tekstin muokkaaminen julkaisukuntoon”.

Joko pelottaa, ihminen?

Tekoälyn voimistamana on suunniteltu ja tuotettu jo paljon luovaa sisältöä: paitsi artikkeleita, myös taideteoksia, musiikkia ja virtuaalisia artisteja, älykkäitä elokuvatrailereita, mukavia juttelevia AI-ystäviä ja -valmentajia, oivaltavia ja tuloksellisia mainoskampanjoita, jalkapallo-ottelun raportti ’automaattijuontajan’ suuhun syötettynä.

Niin, mutta eihän tekoäly suomeksi…

Usein näiden esimerkkien jälkeen kuulee vastalauseen, että toki kaikki onnistuu englanniksi, mutta ”suomen kieli lienee niin vaikea, että mahtaako tämä onnistua suomeksi kuin vasta joskus hamassa tulevaisuudessa”.

Digitaalista markkinointia tekoälyn voimin tehostavan Ambine Technologies Oy:n Tiina Alander sanoi mielestäni tämän viisaimmin:

”Monet kielet ovat aika hankalia. Enemmän hidastaa se, että tekoälyä on kehitetty niin pitkään englanninkielisissä maissa ja Suomessa vasta vähemmän aikaa.”

Ne, jotka ovat jo ryhtyneet suomenkieliseen sisällönsuunnitteluun ja -tuotantoon, ovat saaneet aikaan merkittäviä sisällöllisiä avauksia. Mainittakoon esimerkkeinä ainakin Ylellä julkaistu Paratiisiperhe-radiokuunnelma, johon tekoäly on kirjoittanut kaiken dialogin – suomeksi. Kannattaa kuunnella.

Toinen edelläkävijä, MIELI ry yhteistyötahoineen, on luonut oman digitaalisen vaikuttajan, Myrskyn. Virtuaalivaikuttajan kertomat tarinat heijastelevat aitoja tarinoita, joissa 15–30-vuotiaat kertovat mielen hyvinvointiin liittyvistä ajatuksistaan.

Mutta missä makaa bisnespotentiaali?

Lienee turvallista todeta, että mielenkiintoisia luovia avauksia sisällönsuunnitteluun ja -tuotantoon alkaa tipahdella myös suomeksi. Luovuutta ei ole puuttunut taideteoksista, musiikista tai videotuotannoista, vaikka ne saattavat tuntua yksittäisiltä kivoilta kilkkeiltä. Tekoälyn mahdollistama bisnespotentiaali odottelee meitä ehkäpä hieman sivummalla.

Tekoälyllä voitaisiin ainakin virtaviivaistaa ja skaalata sisällönsuunnittelua ja -tuotantoa muutoinkin kuin generoimalla virtuaalisia somevaikuttajia, tuotekuvauksia, blogitekstejä tai natiiviartikkeleita.

  • Prosessien tehostaminen: tekoälyllä voidaan poistaa manuaalista työtä sisällönsuunnittelusta kirjoittamalla briefejä tai tiivistämällä lukuisien lähteiden sisältämää informaatiota.
  • Koneoppimiseen perustuvat, analyysia tekevät työkalut voivat jo moderoida automaattisesti esimerkiksi kommenttiketjuja tai etsiä ja nostaa ihmistarkasteluun ei-toivottua sisältöä.
  • Kuvatuotannon skaalaaminen: lähivuosina tekoälyllä saatetaan tuottaa osa brändisisältöjen ja mainonnan kuvista. Tekoälylle ei ole vaativa tehtävä tuottaa uutta kuvamateriaalia yhdistelemällä kuvia, joita se on saanut syötteeksi.

Miten summaisin tämän kaiken? Kokeillaan:

Tekoälyn avulla on jo suunniteltu ja tuotettu paljon luovaa sisältöä: taideteoksissa, musiikissa tai videotuotannossa ei ole ollut pulaa sisällöntuotannosta, vaikka ne näyttävätkin pysyvän yksilöllisinä kauniina kasvoina. Koneoppimiseen perustuvat analyysityökalut voivat jo moderoida automaattisesti, esimerkiksi kommentoida viestiketjuja tai etsiä ja tuoda ei -toivottua sisältöä ihmisten katsottavaksi.

Arvasit jo varmaan, että kursivoidun tiivistelmän kirjoitti puolestani tekoälyä hyödyntävä työkalu ja käänsi Google Translate. Jos kiinnostuit tekoälyn avulla suunniteltavista ja tuotettavista sisällöistä, Dagmar Stories ja Dagmarin ajatushautomo PAJA ottavat mielellään haasteesi vastaan. Kerro meille ajatuksesi, olkoot kyse luovasta ja merkityksellisestä huippuideasta tai prosessisi virtaviivaistamisesta. Me lupaamme auttaa myös haasteen rajaamisessa niin, että sen ratkaiseminen voisi jo onnistua tekoälyltä.

Tuukka Muhonen kokoaa sinulle tavoitteesi mukaisen tiimin Stories/PAJA-osaajistamme: tuukka.muhonen@dagmar.fi