BlogiSarah Grünn von Walzel 20.01.2022

Vaikuttajamarkkinoinnin trendit 2022

Osaamisen kasvattaminen Digitaalinen markkinointi Luovat sisällöt Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointi on jo tiivis osa yritysten markkinointia. Mihin teemoihin kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota? Dagmar Storiesin vaikuttaja-asiantuntijoiden tiimiin kuuluvat Sarah Grünn ja Paula Wickström kokosivat vaikuttajamarkkinoinnin 5+1 trendiä, joiden uskotaan näkyvän ja vahvistuvan vuonna 2022.

1. Monimuotoisempia sisältöjä ja arvoista nousevia kannanottoja

Ihmisyyden monimuotoisuutta tuodaan niin Suomessa kuin maailmallakin yhä vahvemmin esiin sekä vaikuttajavalinnoissa että sisällöissä. Monimuotoisuudella voidaan tarkoittaa laajasti ihmisten erilaisuutta, ikää, sukupuolta, terveydentilaa, kansalaisuutta, etnistä alkuperää, kieltä, uskontoa, vakaumusta, taitoja, seksuaalista suuntautumista, kokemuksia, arvoja ja persoonallisuutta.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 64 % haastatelluista haluaa yritysten puhuvan LGBTQ-oikeuksien puolesta, 76 % ei käytä rahaa brändeihin, jotka ovat heidän omia arvojaan vastaan ja 87 % odottaa yritysten tukevan etnistä tasa-arvoa.

Viimeistään nyt yrityksissäkin tulee tunnistaa elämän ja ihmisten monimuotoisuus ja sisällyttää se osaksi brändien markkinointia ja viestintää. Tuotteita ja palveluita ostetaan yhä useammin ostajan arvoja ja elämäntapoja heijastavien kriteerien pohjalta. Yrityksiltä odotetaan kannanottoja sekä arvojen esiin tuomista oma-aloitteisesti.

Monimuotoisuuden huomioimiseen on eri tasoja; on hyvä tunnistaa, missä vaiheessa oma yritys on. Suomalaiset markkinoijat ovat olleet varovaisia monimuotoisuuden näyttämisen suhteen, mutta viime aikoina kehitys on kulkenut positiiviseen suuntaan.

Esimerkiksi Lumene, SATO ja Instrumentarium edistävät monimuotoisuutta mainoskasvo- ja sisältövalinnoillaan.

Dagmar oli marraskuussa 2021 mukana tekemässä Oululaisen Reissumies-kampanjaa, jossa pakkauksiin nostettiin erilaisia Reissumiehiä ravistelemaan tutkimuksessa esiin tullutta ahdasta mieskuvaa. Kampanja herätti keskustelua valtakunnallisella tasolla ja vahvisti monipuolisen representaation tärkeyttä.

Kuva: Oululainen.fi

2. Yritysten vastuu somehyökkäyksiin reagoimiseen kasvaa

Erityisesti vaikuttajia kohtaan kohdistuu vihapuhetta ja nettikiusaamista. Vuosi vuodelta raaemmiksi käyvät somehyökkäykset, vihapuhe ja maalittamiset vaativat myös brändeiltä kannanottoa – erityisesti silloin, kun vaikuttajalla on sidoksia brändiin tai yritykseen, on yrityksellä valta ja vastuu tukea vaikuttajaa yhteisessä asiassa.

Trollauksiin ja ongelmallisiin kommentteihin on nykypäivänä hyvä varautua. Yrityksillä on oltava valmius ja tahtotila estää loukkaavasti tai muutoin epäasiallisesti käyttäytyvien kommentointi sekä viestiä online-häiriköintiä vastaan. Turvallinen ympäristö mahdollistaa jokaiselle hyvän alustan kommunikoida, myös asiakkaille.

Yritysten odotetaan seisovan vaikuttajan rinnalla yhteisessä asiassa. Vastuun kasvun myötä yritysten ja vaikuttajien yhteisen arvomaailman merkitys korostuu. On todella tärkeää, että yrityksen ja vaikuttajan arvot kohtaavat ja asioiden takana seisotaan yhdessä. Dagmarissa arvojen yhteensopivuuteen kiinnitetäänkin erityistä huomiota sopivaa vaikuttajaa kartoitettaessa.

”We won’t work with partners that don’t hold the same values we have as a brand.”

CEO, Talkspace

3. Virtuaalisten vaikuttajien määrä ja kysyntä lisääntyy

Oletko jo tavannut Myrskyn, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n suomalaisen virtuaalivaikuttajan? Myrsky on digitaalisesti luotu virtuaalinen hahmo, joka heijastaa tuhansien suomalaisten 15–30-vuotiaiden tuntemuksia ja kokemuksia. Myrsky on omien somekanaviensa lisäksi ollut marraskuussa 2021 Valion Instagram Livelähetyksessä Mmiisasin kanssa leipomassa ja keskustelemassa nuorten jaksamisesta. Yhteistöistä syntyneet tuotot on ohjattu nuorten mielenterveystyöhön.

Euroopassa virtuaaliset vaikuttajat eli digitaalisesti luodut hahmot, jotka ovat olemassa vain virtuaalisesti, ovat edelleen harvinaisia. Aasiassa virtuaalivaikuttajia on ollut jo yli 10 vuotta, ja he sekoittuvat sujuvasti muihin seurattaviin henkilöihin: noin 60 % 15–24-vuotiaista kiinalaisista seurasi virtuaali-idoleita vuonna 2019. Virtuaalivaikuttajia onkin yhteensä useita satoja ympäri maailman ja heitä tehdään ja muokataan myös yritysten tarpeisiin.

Virtuaalivaikuttaja ei koskaan väsy, tee virheitä tai vahingoita brändiä. Pandemia ei vaikuta virtuaaliseen vaikuttajaan, vaan hän voi turvallisesti matkustaa ja käydä ravintoloissa normaaliin tapaan ihmisvaikuttajien pysytellessä neljän seinän sisällä.

Brändeille hyperrealistisen ”meta-ihmisen” kanssa partneroituminen voi tarkoittaa näkyvyyttä vaikuttajien sisällöissä, franchise-tuotteessa tai vaikkapa mobiilipelissä. Omia virtuaalivaikuttajia voi myös luoda, kuten monet, etenkin Kiinaan markkinoivat yritykset jo suunnittelevat tekevänsä.

Maailman terveysjärjestö WHO palkkasi miesvirtuaalivaikuttajan Knox Frostin koronaan liittyvään valistustyöhön vuonna 2021. Aasiassa erityisesti muoti- ja luksusbrändit käyttävät virtuaalisia vaikuttajia luomaan digitaalishenkistä ja nuorempaa ostajakuntaa resonoivaa sisältöä. Virtuaaliset vaikuttajapersoonat ovat juontaneet liveshoppailutapahtumia ihmisvaikuttajien kanssa sekä osallistuneet Shanghain muotiviikoillekin. Esimerkiksi Burberry tuotti yhteistyössä rap-tähden ja kahden virtuaalipersoonan kanssa yhteisen hip-hop singlen musiikkivideoineen.

Länsimaissa esimerkiksi maailman tunnetuin virtuaalivaikuttaja Lil Miquela, jo vuodesta 2009 olemassa ollut Lu ja KFC:n Coloner Sanders julkaisevat säännöllisesti sisältöä lähinnä Instagramiin. Tietokoneella luotu Miquela tuottaa tekijöilleen miljoonia dollareita vuodessa, vaikka hän ei ole fyysisesti olemassa. Virtuaalihenkilöiden lisäksi on jo nähty virtuaalilemmikkejä, esim. Clydeo-koira, joka on kokki ja ruokabloggaaja sekä näyttelijä Jennifer Anistonin paras ystävä.

Virtual influencer colonel. Lähde: KFC

4. NFT tuo modernia ja innovatiivista lisätuloa brändeille ja vaikuttajille

Kuten Wikipedia kertoo: NFT (non-fungible token) on kryptovaluuttatekniikka, jossa yksilöidään virtuaalisia kohteita ja kirjataan niiden omistussuhteita lohkoketjun avulla. NFT-teknologia on kehitetty vuonna 2017, mutta se nousi tunnetuksi keväällä 2021, kun NFT-tekniikalla tehtyjen virtuaalisten kohteiden kauppahinnat nousivat nopeasti.

NFT on avannut ennennäkemättömät mahdollisuudet digitaalisten objektien ostamiseen ja myymiseen. Virtuaalisia ostoskohteita voivat olla esimerkiksi kappaleet, sähköiset valokuvat, digitoitu versio maalauksesta, erilaiset digisisällöt (YouTube-video, TikTok-klippi tai Instagram-viesti), uusin lähdekoodi ensimmäiselle internetsivustolle, tekijänoikeudet, sähköiset käyttöluvat tai vakuutussuunnitelma. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 27 % milleniaaleista aikoo investoida NFT-kohteisiin.

Vaikuttajamarkkinoinnissa NFT on mahdollistanut virtuaalisen omistajuuden esimerkiksi omalle sisällölle, jota vaikuttaja voi myydä eteenpäin pitäen tekijänoikeus-royaltit itsellään. Huutokauppakamari Christie’s on myynyt digitaalisen taideteoksen 69 miljoonalla dollarilla. Twitterin perustaja kauppasi tviittinsä 2,9 miljoonalla taalalla. Kauppaa tehdään myös pikseligrafiikalla luoduilla CryptoPunks-hahmoilla ja jopa virtuaalisilla kivenlohkareilla. Räppäri Tory Lanez on lanseeraannut omien NFT-julkaisujensa lisäksi musiikkitaiteilijoiden ja sosiaalisten vaikuttajien NFT-markkinapaikan YAAASin.

NFT-bisnes on jo lähempänä tätä päivää kuin tulevaisuutta. Suomessakin tutuksi tullut TikTok-alusta tarjoaa brändeille ja vaikuttajille NFT-kauppapaikkoja. Brändit voivat luoda yhdessä vaikuttajien kanssa eksklusiivisia virtuaalisia kohteita asiakkailleen samalla tavoin kuin missä tahansa brändi/vaikuttajayhteistyössä, mutta innovatiivisemmin ja kiinnostavammin.

Vaikuttajan ja brändin NFT-yhteistyö voi olla digitaalinen vastine esimerkiksi yhteiselle vaatemallistolle tai ekslusiiviselle behind the scenes -videosisällölle. Brändit voivat tehdä yhdessä vaikuttajien kanssa NFT:nä ostettavia tuotelanseerauksia tai kokemustapahtumia, kuten haastatteluja.

Amerikassa keräily-yritys Panini on tehnyt sopimuksia NCAA-koulujen kanssa yliopistourheilijoiden fyysisistä ja NFT-pohjaisista pelaajakorteista. Kuuluisa vaikuttaja-NFT-kauppa tehtiin kesällä 2021, kun puolalainen @martirenti myi ”digitaalisen rakkautensa assetin” 250 000$ hintaan NFT:nä. Kaupan oli siis vaikuttajan digipersoonan @martirentin rakkaus, ei vaikuttaja-Martan oma tunne-elämä. “Nothing on the internet is physical, it’s a part of my online persona”, @martirenti kommentoi.

5. Liveshoppailu vaikuttajien kanssa osana verkkokaupan konversioiden kasvua

Liveshoppailu on kasvattanut suosiotaan myös Suomessa. Kotimaisia liveshoppailutapahtumia yhdistää usein yhteistyö vaikuttajien kanssa. Pääsääntöisesti verkkokaupoissa pidettävät suorat lähetykset mimikoivat monelle tuttuja IG-livejä, joissa on totuttu näkemään vaikuttajia juontajina sekä vieraina.

Liveshoppailutapahtumassa erona on se, että vaikuttajan kehumia tuotteita voi ostaa lähetyksen aikana lähetyksestä poistumatta. Suora lähetys tallennetaan usein verkkokaupan sivuille, jossa vaikuttajan kasvot vetävät asiakkaita puoleensa myös lähetyksen jälkeen.

Saksalainen kauneusjätti Douglas toteuttaa lähetyksiä viikoittain ja usein myös vaikuttajien kanssa – yrityksen konversio on noussut 40 %. McKinsey suosittelee uusimmassa liveshoppailuun keskittyvässä tutkimuksessa hyödyntämään vaikuttajien ja brändin edustajien presenssiä liveshoppailulähetyksissä.

Suomessa mm. KICKS, Helsinki Outlet, Musti&Mirri, Gina Tricot, Samsung, BikBok, Lindex, Kampin kauppakeskus ja Stockmann ovat jo yhdistäneet liveshoppailun ja vaikuttajamarkkinoinnin.

+1 Katseet seuraajamäärästä sisältöön: genuinfluensserit tuovat esiin tietopohjaista ja läpinäkyvää sisältöä

enuinfluensserit ovat kiinnostuneempia jakamaan neuvoja, keskustelemaan intohimoistaan ja levittämään puolueetonta tietoa kuin myymään tuotteita tai palveluja. He haluavat tulla tunnetuiksi mieluummin laadukkaasta ja luotettavasta sisällöstä kuin suuresta seuraajamäärästä. Genuinfluensserit haluavat levittää totuutta tässä virheellisen tiedon maailmassa.

Esimerkkejä löytyy toistaiseksi vielä enemmän ulkomailta. TikTokissa on nähty käsienpesuohjeistuksia ja turvaetäisyyksiä edistävää #DistanceDance-tanssia.

Meillä Suomessa pandemian alkuvaiheessa 1500 suomalaista vaikuttajaa lähti jakamaan oikeellista tietoa terveyssuosituksista sosiaalisessa mediassa saavuttaen jopa globaalia kiinnostusta. Lääkäri-Anni jakaa faktaa koronasta ja muista lääketieteeseen liittyvistä aiheista. Naisten fysiologiasta faktatietoa kertoo Instagramissaan gynegologi-Tuulia.

Genuinfluensserit haluavat kumppaniksi vain sellaisia yrityksiä, joiden kanssa voi tuoda arvoja ja faktatietoa esiin puolueettomasti ja läpinäkyvästi. Yhteistyöt genuinfluenssereiden kanssa herättävät varmasti yrityksetkin miettimään tärkeitä teemoja ja keskustelunaiheita sekä löytämään mahdollisia kehityskohtia.

TÄMÄN BLOGIN KIRJOITTIVAT

Sarah Grünn von Walzel

Project Manager, Head of Influencer Marketing

sarah.grunn@dagmar.fi

0505249753

Paula Wickström

Project Manager

paula.wickstrom@dagmar.fi

+358407047446

LISÄÄ SISÄLTÖJÄ AIHEESTA