Social First kaipaa havuja perkele!
Isolla rahalla tuotetusta herofilkasta pätkitään yhä vieläkin someen sopivat leikkaukset ja mainonnan vaatimat muodot – vaikka todellinen social first -osaaja ei tyydy sovittamaan. Hän näkee somen omana maailmanaan, johon pitää suunnitella omat sisällöt ja variaatiot. Social first -ajattelija ei vain puhu rohkeudesta, vaan hän näyttää millainen voima sillä on.
Mindset, mandaatti ja mähinän pelko
Meillä Suomessakin on viimeisen vuoden aikana siirrytty ilahduttavan paljon ajattelemaan somea kokonaisuutena ja markkinointistrategisena valintana, ei vain yhtenä mediavalikon osana ja jakelukanavana. Social first -sisältö rakennetaan somen lainalaisuuksilla alusta asti. Tulos: enemmän osumia, aitoa sitoutumista ja orgaanista leviämistä.
Tämä vaatii vahvaa somen tuntemusta ja kiinnostusta. Kanavia ei voi mielestäni tuntea, jos niitä ei itse käytä. Ei tarvitse olla aktiivinen kaikkialla tai edes tykätä kaikista alustoista, mutta social firstiä ei tehdä teknisten speksien excel-riviltä, tai että ”kerran kolme vuotta sitten katsoin”.
Rohkeudesta puhutaan jatkuvasti, mutta missä se asuu tai mihin se tyssää? Markkinoijia tuntuu edelleen hirvittävän mähinän herättäminen. Mitä jos joku nyt olikin jotain mieltä viesteistämme tai tykkäsi kyttyrää? Kollega sanoi osuvasti, että jos ei tekovaiheessa vähän itketä tai hihitytä, mennään jo metsään.
Huhuilen markkinointipäättäjien ja mainonnan suunnittelijoiden mindsetin muutoksen perään. DMEXCON teettämän kyselyn mukaan markkinoijat näkevät itsensä rohkeina, vaikka eivät sitä ole. Lisäksi pitäisi olla mandaattia tehdä – havuja perkele!
Nopeus, pulssilla olo ja ralli päälle
Yksi parhaimpia tuoreita esimerkkejä on japanilaisen eläintarhan hyljeksitty Punch-apina, joka sai koko maailman liikuttumaan hakiessaan lohtua hoitajan antamasta apinapehmolelusta. Miten sattuikaan, että lelu kuului erään huonekalujätin tuotevalikoimaan. IKEAn somevastaavalta kesti yksi tunti käydä hakemassa lelu kaupasta, kuvata, editoida versiot ja lähettää ne maihin, joista ne alkoivat nopsaan valua eri markkinoiden tileille. Toki mukana oli onnenkantamoistakin, kun osuttiin ansaitun median kultasuoneen, mutta teolla onnistuttiin rakentamaan globaali brändihetki. Ei pakottamalla, vaan tarttumalla hetkeen, osallistumalla keskusteluihin ja osoittamalla empatiaa.

Toinen loistava veto lähti Live Nationilta artisti Pitbullin tulon tiisauksesta Suomeen. Yksi orgaaninen IG story Veikkaus Arenan instassa – ja jo jengi alkoi kuhista ja tehdä markkinointia yrityksen puolesta. Ei kun kaljut kaakkoon joulukuussa 2026!

Spotify Wrapped on aikaa kestänyt konsepti siinä, miten brändi antoi käyttäjille jotain niin henkilökohtaista kauniissa kääreessä, että he halusivat itse jakaa sen: hyperpersonoitu ja someen jaettavaksi tehty.
Ja eipä unohdeta: ”when Duo died, Internet cried”. Duolingo tappoi oman maskottinsa ilmoittaen siitä somessaan. Dramaattinen, hauska narratiivi loi FOMOa (fear of missing out) ja teki 25 560 %:n piikin sovelluksen käyttöön julkaisupäivänä.
Käyttäydy kuin kuka tahansa käyttäjä
Fazerin Patukkajengi on meillä malliesimerkki siitä, miten koko presenssi on tehty vain TikTokiin. Kun päätettiin luopua perinteisestä kampanjatekemisestä ja rakennettiin jatkuva, yhteisöllinen somepresenssi, jossa brändi käyttäytyy kuin mikä tahansa käyttäjä. ”Nuorten huomion saa, kun lakkaa jahtaamasta sitä.”
Verkkokauppa.comin kekseliäs TikTok Currency – Viral Payback sai vaikuttavia tuloksia hyödyntämällä tuotteita oivaltavasti monikanavaisen somemainonnan ja käyttäjien kautta. Kyseinen kampanja palkittiin myös tämän vuoden Grand Onessa Grand Prix’llä sekä kahdella kategoriavoitolla, vaikka osan mielestä se oli tietenkin kamalaa kuraa. Kampanja oli voitokas myös itse TikTok-geimeissä, suosittelen tutustumaan TikTok Nordic Awards 2025 -voittajiin täältä.

Heinzin ”Seemingly Ranch” on jenkkien ruokakategorian Effie-voittaja 2025. Ison maailman esimerkki siitä, miten homma viedään somessa hereillä olosta todella pitkälle, ja tuote kauppoihin alle kahdessa viikossa. Hieno case, katso linkin video.
Ilahduttava pienempi, mutta ei vähäisempi esimerkki, on Helsingin Kasarmitorille avattu Argimarket, jonka synty ja elo on kuvattu vain someen. Jäbät laittavat itseään peliin; videoilla näytetään oikeita ihmisiä ja tuotteita oikeassa ympäristössä, hyödynnetään sisällöntuottajia ja sitä kautta levitystä mm. YouTube Shortsin puolelle oman Instan ja Tokin lisäksi.

Sisällöntuottaja- ja henkilöbrändivetoisen sisällön käyttö kasvaa kohisten. Hyödyntämisessä on vain mielikuvitus rajana niin B2C- kuin B2B-puolella, jos näitä lokeroita haluaa käyttää.
Sisältö vs. AI slop
Luova sisältö on tärkein mainonnan toimivuuteen vaikuttava tekijä, johon markkinoija voi vaikuttaa. Pitääkö sitä tehdä enemmän, fiksummin vai sekä että? Somessa määrällisesti ehkä, riippuen kanavastrategiasta, mutta puhelimen kameralla, muokkaussovelluksilla, kekseliäisyydellä, aikaa seuraamalla ja kanavatuntemuksella pääsee jo tosi pitkälle.
Automaatio- ja tekoälytyökaluilla pääsee sitten jo vähän pidemmälle. Ne voivat auttaa skaalaamaan, versioimaan, nostamaan mainontaan erilaisin triggerein, sparraamaan, testaamaan kevyesti mihin silmä kiinnittyy, onko sisältö kognitiivisesti raskas tai viestejä liikaa, onko selkeä CTA jne. Me Dagmarissa käytämme mm. Neuronsia, Smartlya ja Lovablea.
Gen Z (syntyneet n. 1997-2012) on vahva trendien suunnannäyttäjä, jonka kiinnostus kohdistuu kokemuksiin, tunteisiin ja “aidommalta tuntuvaan” estetiikkaan. He ovat kyllästyneet liian siloteltuun ja usein ilmiselvään AI-vetoiseen sisältöön. Tämän ovat saaneet kokea monet brändit Coca-Colasta Gucciin. Toisaalta fakta on myös se, että tekoälytyökalut kehittyvät jatkuvasti ja muutaman vuoden sisällä ne saattavat tuottaa pelottavan loistavaa (some)kontsaa. Tekoälykään ei silti päihitä persoonaa, mielipiteitä, rosoisuutta, haavoittuvuutta ja samaistuttavuutta.
Menestyvä markkinoija tiedostaa parhaat käytänteet ja somen lainalaisuudet
Lopuksi, vaikka somessa liputamme nopeuden, sisältötrendien, huumorin ja sitouttamisen puolesta, se ei tarkoita, että kaiken markkinoinnin tulee olla sitä.
Menestyvä markkinoija tiedostaa parhaat käytänteet ja somen lainalaisuudet 2026. Tässä me Dagmarilla autamme sinua mielellämme, oli kyse sitten sisältökonseptoinnista, somestrategiasta, social searchistä, lyhytvideoiden tuotannosta, maksetusta mainonnasta, oman tai kilpailijoiden tekemisen auditoinnista tai säännöllisesti toimitettavista trendikoosteista.
Ole rohkeasti yhteydessä!
Kirjoittaja
Head of Social
Emilia toimii Dagmarissa digistrategina somekulmalla, ja hän on kerryttänyt kokemusta asiantuntijana niin toimistoissa kuin in-housessa. Emilia pyrkii aina hakemaan parasta, ratkomaan ongelmia sekä keksimään uusia ratkaisuja – niin asiakkaille kuin sisäisissä prosesseissakin.
Emilia on utelias, alaa tiiviisti seuraava ja kehitysorientoitunut. Vapaa-ajalla Emilia syttyy matkustamisesta, auringosta, festareista, karaokesta, irtokarkeista ja ystävistä.
Lisää aiheen artikkeleitamme
-
Social First kaipaa havuja perkele!Isolla rahalla tuotetusta herofilkasta pätkitään yhä vieläkin someen sopivat leikkaukset ja mainonnan vaatimat muodot –…Lue blogi -
Somen trendit nyt ja vuonna 2026Viime vuoteen peilaten suomalaisten somen käytössä ei ole tapahtunut suuria mullistuksia. Kanavista YouTube, Meta, TikTok…Lue blogi -
Minne menet some? Metan ja TikTokin isot muutokset syksyyn 2025Jos jotain on saanut sometyöläinen nykyään tuta, se on, että some ei nuku. Ehdin olla…Lue blogi